torstai 7. huhtikuuta 2016

Ajatuksia imettämisestä, miksi imetän taaperoa?

Täytyy sanoa että henkilökohtaisesti en ole saanut kuulla kritiikkiä tai törkeitä huomautuksia pitkästä imetys taipaleesta mutta netin ihmeellisessä maailmassa oon törmännyt kaikenmoisiin viisastelijoihin. Mikä siinä on että joissakin naisissa ja miehissäkin herää ärtymys, jopa viha ja aggressiivisuus niin tavallisesta asiasta kuin imetys?

Vaikka kukaan ei olekkaan mua kritisoinut, oma kokemus on että kaikkien mielestä on ok ja hyvä imettää se 3kk. Sitten yhtäkkiä aletaankin kysellä imetätkö sä vielä? ja vihjaillaan velleistä ja perunoista. Mua ei vihjailut haittaa, mulle henkilökohtaisesti on tärkeää imettää monesta syystä ja mä siis imetän, edelleen.

Esikoisen imetys loppui hänen, Akun, ollessa 1v10kk. Aku ei enää vaan kysynyt tissin perään ja päätin pienen henkisen taistelun jälkeen etten sitä tarjoakkaan. Onhan se parempi että vieroitus tapahtuu luonnollisesti lapsen omasta aloitteesta. Loppu aikoina monta kuukautta meni niin että aamuisin oli köllimis/imetys hetki eli imetin kerran päivässä. Ja kyllä, sieltä tuli maitoa vaikka imetin kerran päivässä ja kyllä, se maito on yhtä ravinteikasta kuin se oli vauvan ollessa puoli vuotias.

Ensi kuussa Iivo täyttää kaksi. Iivon kanssa on menty aika samaa kaavaa, kerran päivässä aamuisin on tärkeä hetki. Oon vähän kuulostellut että jos Iivo ei pyydä en ole liian herkästi tarjoamassakaan, niitä kertoja ei tosin monta ole ollut :D Mutta jos syystä tai toisesta mä en ole kotona tai pojat ovat mummolassa, ei siitä ole koskaan muodostunut mitään ongelmaa.

Miksi siis imetän taaperoa? Näin on vaan käynyt. Olen aina imettänyt lapsentahtisesti  ja kaikkine kivistyksineen ja rintaraivareineen jne. olen nauttinut koko taipaleesta. En näe tässä mitään outoa tai ongelmallista. Lasten ollessa ihan pieniä kun maito oli pääravinto, olen imettänyt vähän missä milloinkin mutta näin ison kanssa ei ole ollut tarpeen imettää julkisesti. En siis millään muotoa paheksu taaperon julkista imetystä. Päinvastoin! Mun mielestä on hienoa että näitä ahdasmielisiä vihaajia vähän pakko siedätetään ;D

Kukaan ei voi väittää etteikö äidinmaito olisi sopivin ravinto vauvalle, mutta imettämisessä on kyse muustakin kuin vain ravinnosta. Se tunne ♥ kun lapsi on rinnalla. Oli hän sitten 2viikko tai 2vuotta vanha. Sitä tunnetta kun olet imettänyt lastasi pitkään, ei voi tietää kuin toinen äiti joka on tehnyt saman. En väitä että rakkaus lapsen ja äidin välillä olisi erilaista, mutta sitä tunnetta ei voi tietää kuin sen kokenut. Te tiedätte kyllä ♥

♥:lla Nora

8 kommenttia:

  1. Minusta jokaisella on oikeus tehdä juuri niin kuin omasta mielestä tuntuu ja imettää niin pitkään kuin lapsi sitä haluaa. <3 Esikoista imetin 9 kuukautta ja meidän kuopusta taas 1 vuoden ja 2 kuukautta. Kumpikin hetki oli oikea lopettaa, koska kumpikaan ei halunnut enää tissimaitoa. Muistan myös miten tärkeät nuo yhteiset hetket olivat.. *nyyh* <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne hetket, niinpä ♥ Jonain päivänä tämäkin loppuu, byääh..

      Poista
  2. Vaikka jokainen tietää mikä on itselleen parhaaksi, on hienoa kun ahdasmielisiä siedätetään. Itse olin toisille outolintu kun imetin 2 vuotiasta! Meillä jokainen lapsi lopetti imemisen ihan itse; 10kk tuntui hurjan nopealta ajalta, 1v mahtavalta ja sitten yli 2v ihan huipulta. Itselle kyllä oli entistä vaikeampaa tajuta homman loppuneen mitä kauemmin lapset olivat rinnalla viihtyneet. Voihan haikeus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu että ihmiset jakautuu kahteen kastiin, niihin jotka ei voi ymmärtää että reilusti yli puoli vuotiasta imetetään ja joiden mielestä maito mystisesti muuttuu sokerilitkuksi sekä niihin joiden mielestä on täysin normaalia imettää niin kauan kuin vain siltä tuntuu :) En tiedä onko mulla joku takaraja imetyksen suhteen, sen tietää sitten kun se tulee vastaan :D

      Poista
  3. Heh, mäkin olen kuullut ihan ihmeellisiä käsityksiä sokerilitkuista sun muista, ei kertakaikkiaan. Ja se on musta aina ollut aika outoa, että naiset suivaantuvat aiheesta miehiä herkemmin: naiset, jotka ovat itsekin äitejä ja (enemmän tai vähemmän) imettäneitä. :D Toivotaan, että kun aiheesta nyt näin kovasti kohutaan, niin tulevaisuudessa naisten ei tarvitsisi enää puolustella (pitkiä) imetystaipaleita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo munkin mielestä on hyvä että puhutaan, siitä tulee pikkuhiljaa "normaalia" taas :)

      Poista
  4. Ihana sinä! Onneksi otit tämän taapero imetyksen puheeksi, sillä sitä kritisoidaan kyllä paljon. Minäkin imetin poikaa muistaakseni jonkun verran päälle 2v ikäiseksi. Jo siinä ennen vuoden ikää alkoi pojan toiset isovanhemmat kommentoida pojalle, että eihän noin iso poika tissiä enää tarvitse :(. Sitä kommentointia jatkui niin kauan, kun poika pyysi julkisesti saada tisumaitoa. Minulla oli tosi kurja olo pojan puolesta, selvästi hän vähensi julkisesti pyytämästä herkkuaan. Pikkuhiljaa sitten imetys jäi, ja olihan se loppuvaiheessa vain niitä ilta tai aamu hetkiä. Ne hetket olivat kyllä ihania ❤

    VastaaPoista
  5. Imetys on mulle henkilökohtaisesti tärkeä asia ja olis mahtavaa jos ennakkoluulot vähenisi :) On ne pienet tissi-posket vaan niin ♥ :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥