Tähän viikkoon mahtui taas neuvolakäynti. Hemoglobiini on vihdoin noussut kunnolla vaikka olen muutaman viikon syönyt obsidan vaan joka toinen päivä, se oli nyt 137 kun pahimmillaan oli marraskuussa 109. Sydänäänet on vauvalla ollut aika tasaisesti 150 ja 160 välillä koko raskauden, aika samoin kuin Iivon masuaikaan, Akulla taas oli aina korkeammat sykkeet.
Viimeksi kirjoitin että painonnousu on hallinnassa, siis mulla, mutta että vauvasta saattaa tulla ison kokoinen (postauksen löydät täältä). Nyt olikin iloisesti parissa viikossa mulla paino noussut melkein 2kg ja sf- mitta pompannut keskikäyrältä lähes yläkäyrälle eli 32 -> 35.. oo ouu.. Turvotusta mulla on jonkun verran mutta ei nyt noin paljon eli ei auta kuin ottaa vastuu mässäilystä.
Välillä tuntuu että aivan sama, kohta tää on ohi ja pääsen taas liikkumaan! En edes syö kovin epäterveellisesti vaikka myönnän kyllä että lähes joka ilta tulee syötyä jotain makeaa. En silti popsi pullaa pitkin päivää koska päivisin herkut ei edes pyöri mielessä ja iltaisin taas en voi syödä paljon mitään kovan närästyksen vuoksi. Yksikin ilta olin syönyt vaan pähkinöitä ja päärynän ja silti aina kun meinasin nukahtaa nousi vatsanesteet suuhun, siis sillälailla että vedän välillä henkeen vahingossa ja siinä sitten kakotaan.. Nukunkin alkuyön puoli-istuvassa asennossa mikä ei kyljellään ole kovinkaan mukavaa.. Sama homma oli ekassa raskaudessa kun tokassa tälläistä ongelmaa ei ollut, huoh.
 |
| Energiaa aamuun vastapuristetusta appelsiinimehusta |
No se siitä valituksesta! Mulla on alkanut tulla ihania energiapuuskia ja tämä kumma loppuraskauden "oire" kun oireet helpottaa :D Viikonloppuna oli mahtavan lämmintä ja aurinkoista ♥ Pesin ulkoa lähes kaikki ikkunat ja käytiin koko perhe kävelyillä sekä geokätköilemässä. Tein myös suunnitelmia kasvihuoneeseen ja huomasin että viinisuolaheinät sekä pillisipulit oli lähtenyt jo vihertämään, kevät ♥ Ihanaa kun saa jotain konkreettista aikaan. Suurimmat energiapuuskat meneekin kyllä kotona siivoiluun ja hääräilyyn. Yritän pitää kotia mahdollisimman siistinä että on kiva sitten lähteä synnyttämään ja palata siistiin kotiin :)
 |
| Viinisuolaheinä heräilee kasvihuoneessa |
Nimiä ollaan pyöritelty ihan hulluna. On paljon ihania nimiä mutta harva tuntuu "omalta". Mitään kovin tarkkaa raamia nimelle meillä ei ole kuin että suomalainen, lyhyt, "oikea" nimi, eli mielellään löytyisi kalenterista. Välillä turhauttaa kun itsellä on omasta mielestä täydellinen nimi mielessä ja se ei kelpaa toiselle :/ Mutta on meillä joku pienen pieni sopu syntymässä :D Vauvalle tulee toiseksi nimeksi Jasmin, mikä on mun toinen nimi. Jos Jasmin ei millään istu etunimeen niin toiseksi nimeksi valikoituu todennäköisesti Susanna mikä on mun puolelta sukua paljon käytetty toinen nimi. Kolmatta nimeä ei meidän lapsilla ole eikä tule tytöllekkään. Mulle on tärkeetä että tytöllä olisi nimessä jotain "minulta". Poikien toiset nimet on Akulla Johannes mikä on molempien suvusta ja Iivolla Tapani mikä on Amin suvusta.
Akun nimi meillä oli jo valmiiksi mietittynä mutta Iivon nimestä väännettiin aika kauan ja lopulta se oli iso myönnytys multa, toki nyt en vaihtaisi nimeä mihinkään ja jo silloin tietysti ihastuin nimeen enkä muuten olisi suostunutkaan. Mutta nimestä joka tapauksessa väännettiin pitkään. Silloin Ami heikolla hetkellä lupasikin mulle että saan valita kolmannen lapsen nimen :D Nyt se ei enään olekkaan ihan samaa mieltä.. hmph..
Tuleeko teillä kellään mieleen etunimeä mikä sopisi meidän kriteereihin? Tällä hetkellä kaikki ehdotukset on tervetulleita :D
♥ Nora
