torstai 28. huhtikuuta 2016

Hui kaunistus!


Kaikki ainakin naiset varmasti tietää mistä puhun kun kysyn oletteko kiinnittäneet huomiota siihen kuinka oudon siloposkisia ja suurisilmäisiä kovin monista some tutuista on tullut? Mä oon ollut pikkusen pihalla tästä ilmiöstä koska sain ensimmäisen älypuhelimeni vasta viime syksynä (se oli jo valmiiksi vanha) ja kaikenmaailman kommelluksien kautta mulla on vasta nyt ensimmäinen oikea uusi ja moderni älypuhelin josta löysin hiljan näitä hyvin omituisia muokkaus mahdollisuuksia. Kyllä kuulkaas maailma avartui eikä enää tarvitse kadehtia muiden kirkkaan kuulaita kasvoja koska todennäköisesti se on vaan fuulaa.


Amilla oli hetken aikaa (tarinaan liittyy Iivo ja vessanpönttö) honor puhelin jossa tuli automaattisesti kuvaa ottaessa alas "kauneus asteikko" 1-10. Sai siis valita kuinka kaunis haluaa olla :D jotenkin hassua. Oli siinä kyllä selkeä ero jos koitti ottaa kuvan vain 1 astetta kauniina tai 10 astetta kauniina.


Mä en muokkaa omia kuvia muuta kuin joskus käyttämällä instagramin suodattimia. Blogiin tulevia kuvia muokkaan joskus vähän säätämällä sävyjä mutta yritän ottaa alkujaan sellaisen kuvan jota ei tarvitsisi muokata. Mutta en siis koskaan erikseen muokkaa omia tai muiden kasvoja. Poikkeuksena viime talven banneri johon vaalensin mun ihon sävyä koska tarkoitus oli että kuva olisi ikään kuin pakkasen purema :) 


Pakostakin pistää miettimään miksi niin monet mm. suurentavat silmiään kännykän kuvan muokkauksella? Ylhäällä olevissa kuvissa kahdessa muokatussa versiossa on suurennettu silmiä ja nehän menee ihan vinksin vonksin :D Kasvoja kun kaventaa lähtee suu väkisin hassun pitkäksi ja hei, kenellä on oikeesti iho tasaisempi kuin barbi nukella? Poikkeus on tietenkin "taiteelliset teokset" joihin tekijä jostain syystä panostaa mutta ihan everyday selfiet?!? Okei, kyllähän mä meikkaan, värjään ja laitan hiuksia ja siinä mielessä siis huijaan myös. Jotenkin mulla on tähän oman kuvan muokkailuun kuitenkin sama asenne kuin tekohiuksiin -ripsiin ja -kynsiin. Mä en halua esitää olevani muu kuin mä.

Kuinka te suhtaudutte yliampuvaan kuvien muokkailuun? Käytättekö itse vai kummeksuttaako se?

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Iivon välikausivaatteet

Pipo itse tehty, kangas: Sampsukka

Siinä meidän Iivo, lentoon lähdössä kuten aina. Tää poika on kyllä aivan pitelemätön, meinaa äiti olla pulassa "välillä" ;D  Melko kylmät ilmat ollut viime aikoina ja tälläkin viikolla on useampana aamuna valittu jo kerran pesty ja säilötty talvihaalari. Onneksi kuitenkin välillä on lämpöisempää ja varsinkin päivisin jos aurinko paistaa. Muutaman kerran ollaan jopa oltu pihassa kevät vaatteilla ilman villa/fleecehaalaria.. Mietin pitkään mitä välikausipukua Iivolle ostan. Paljon oon säästänyt Akun vanhoja mutta tässä koossa löytyi vaan muutaman lapsen läpikäynyt Jonathanin haalari joka kyllä vielä ajaa hyvinkin asiansa mutta tämä turhamainen äiti halusi rinnalle jotain pirteämpääkin.  Pohdintojen jälkeen päädyin Jonathanin soft shell haalariin. Mä laitan herkästi pojille kurahousut jalkaan niin ajattelin ettei täysi vedenpitävyys oo niin must juttu ja softshell on lämpimämpi kuin pelkkä kuorihaalari. Tavoistani poiketen tämä oli ihan täysi hintainen, googlettamalla tulin siihen tulokseen että hyviä softshell haalareita ei hirveästi näkynyt alennus myynneissä. Tässä oli semmoinen kiva juju että kun haalarin pintamateriaali kastuu, siihen ilmestyy hauskoja kuvioita (ne ilmestyy myös jos haalaria esim. nuolee..)


Hanskoja on muutamat erilaiset, lähes kaikki Jonathanin. Yllä fleece tumput ja alla vedenpitävät välikausihanskat.

Pipo: Sampsukka

Välikausi kengät, Vikingin core texit löytyi viime syksynä kirpparilta ja on nyt just soppelit.


Sielä trampoliinilla on meidän poikien perus piha varustus, vedenpitävät "hälläväliä" haalarit (Jonathan) ja crocsin kumpparit :D Käsissä molemmilla fleecevuorelliset Jonathanin kurahanskat ja Iivolla Reima tec sadehattu.


Viime viikolla kirjoitin Akun välikausivaatteista ja mietin että nopsaan menee tämäkin kausi ohi mutta saapi nähdä taas, nyt on ollut paljon kylmempi kuin viime  viikolla.. Hyrr, tule jo kevät ♥

torstai 21. huhtikuuta 2016

Lapsuuden muistot talteen

Mä oon alkujaan säästänyt siis ihan hirveesti Akun vauva-ajan vaatteita ja erilaisia muistoja kuten ensimmäinen tutti ja sitä rataa. Jossain vaiheessa tajusin että ihan kaikkea ei voi säästää ja mitä kauemmin pidät jotain tavaraa tallessa sitä vaikeampi siitä on hankkiutua eroon. Yhtä juttua en sentään säästänyt: Muistatteko se muovi klipsun millä napanuora "sidottiin"? Hoitaja synnärillä antoi sen mulle ja sanoi "Sen voi vaikka hammasharjalla pestä ettei rupea haisemaan". Mä olin silleen et "Öö..miks se pitää pestä". Luulin siis ensin että sitä tarvitaan vielä johonkin. Mutta ilmeisesti hormoonihuuruiset äidit säästää niitä. Anteeksi nyt ihan vilpittömästi jos joku loukkaantui, mä oon varmasti säästänyt jotain mikä kuullostaa jonkun muun mielestä oudolta ;D

No joka tapauksessa. Tavaraa oli siis kertynyt. Osan vauva-ajan vaatteista oon myynyt mutta aika paljon on jäänyt säästöön kun en vaan ole raaskinut hankkiutua eroon, mikä oli tietysti hyvä kun syntyi toinen poika ja vielä samaan vuodenaikaan.

Molemmilla pojilla on ollut muistoja omissa äitiyspakkauksissaan ja meidän vanhassa kodissa olikin ihan älyttömän hyvin säilytystilaa joten paria äippälaatikkoahan mahtui hyvin säilyttämään ja olisi mennyt pari lisää ilman mitään tilan puutos ongelmia. Nyt ei oo ihan yhtä hyvin asiat sillä saralla. Vaikka onkin ihan ookoo säilytystilat täälä uudessa kodissa niin silti mun piti nyt vähän karsia. (Mullahan oli siis vanhassa kodissa yks kokonainen vaatekaappi kirppiskamoille ja Akulla oma vaatehuone, et revi siitä..)


Säilytin molemmille pojille joitain vauvavuoden vaatteita, kuten kotiintulovaatteet + joitain mitä on pidetty oikein paljon ja niitä mitä joku on juuri heille tehnyt. Muut vaatteet laitoin mappi öö kassiin ja kaappiin, todennäköisesti seuraava askel on myynti kunhan oon käsitellyt tätä asiaa tarpeeksi ;D Päätin että yksi äitiyspakkaus saa riittää molemmille, jaoin sen pahvilla kahteen osioon. Pahvin otin toisesta yli jääneestä pakkauksesta, kuvat mun nerokkaasta oivalluksesta alla.

Tein puukolla pakkauksen patjaan viillon että pahvi sujahtaa sinne hyvin, olisi sen toki voinut ottaa poiskin..

Vaatteiden lisäksi poikien muistoista löytyy mm. Pohjalainen syntymä päivältä, se ensimmäinen tutti ja Akulta myös viimeinen tutti, synnytyskertomukset, neuvolakortit raskausajalta, askarteluita, ristiäis- ja syntymäpäiväkortteja, ensimmäiset kengät ja ensimmäiset lelut. Askarteluita tulee koko ajan lisää ja kaikkeahan ei voi säästää, paljon kuvaan teoksia ja laitan vaan pois kun on aikansa ihailtu ja pidetty esillä.


Akun huoneessa olevan vaatekaapin päälle menee juuri mukavasti tämmöinen muistolaatikko. Iivon huoneesta me otettiin kaappi pois kun huone on aika pieni ja poikien vaatteet mahtuu hyvin ainakin toistaiseksi tähän yhteen kaappiin.


Missä te säilytätte lapsuuden muistoja? Ja vielä enemmän kiinnostaa mitä te säilytätte?

Hyvää viikonloppua kaikille ♥
Nora

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Valkoisia valheita ja mielikuvitus ystäviä

Kaikki valehtelee joskus. Voi olla kyse ihan pienistä harmittomista lipsahduksista, oman tai toisen tekemisen peittelystä, suurentelusta/vähättelystä tai välttelystä. Jotkut toki valehtelee ihan tietoisesti melko rankastikin mutta se on sitten oma lukunsa..

Valkoinen valhe, pieni lipsahdus absoluuttisesta totuudesta. "Olin eilen parturissa, mitä tykkäät?" "Ihana, sopii sulle tosi hyvin" kun oikeasti tekisi mieli sanoa "Miksi sä noin ne leikkasit, se entinen oli paljon parempi", tässä tilanteessa on ihan ok päästää valkoinen valhe.. eikö? Hiukset on jo leikattu joten turha pahoittaa toisen mieltä. Eri asia jos mielipidettä kysyttäisiin etukäteen, silloin olisi parempi olla täysin rehellinen.

Entä kun lapsi valehtelee? Tai kun lapsi on niin sisällä mielikuvitus maailmassa että uskoo jo itsekkin sepittämiinsä juttuihin ja kertoo niitä totena muille?

Mulla oli lapsena paljon mielikuvitus ystäviä, tai oikeastaan kolme..vai oliko niitä neljä..lasketaanko mielikuvitus kaksoissisko?. Ei ne mitenkään korvanneet oikeita ystäviä ja tiesin että ne olivat vain mielikuvitusta, mutta silti tykkäsin itsekseni höpötellä (ääneen ja mielessä) näille tyypeille ja loin heille elämän ylä-ja ala-mäkineen. Siksi mun mielestä on ihan normaalia että Akulla on myös mielikuvitus ystäviä.

Aku on todella sosiaalinen kohta 5vuotias poika ja ystävystyy helposti, eli tässäkään tilanteessa en usko mielikuvitus ystävien mitenkään korvaavan oikeita ystäviä. Joskus jutut alkaa kuitenkin mennä niin pitkälle että olen varovaisesti kysellyt että ymmärthän että he ovat vain mielikuvitusta? Kyllä Aku ymmärtää vaikka loukkaantuukin kun otan asian puheeksi. Se on aina hauskaa kun "uusi tyyppi" ilmestyy. En halua paljastaa Akun "ystävien" nimiä mutta haluan kertoa tarinan yhdestä, kutsutaan häntä vaikka Samiksi.

Olin Akun kanssa kahdestaan maalla viikonloppua viettämässä viime vuoden lopulla. Vanha talo jossa on paljon historiaa, ulkona sysipimeää..Vähän meinasi jännittää nukkumaan mennessä, ihan silleen kivasti. Iltasatujen jälkeen Aku kuiskasi mulle oikein jännittävällä äänellä: "Äiti arvaa mitä? Yöllä Sami hiipii sinun viereesi.." Arvatkaa vaan kuinka mun sydän pysähtyi sekunniksi :D Minä sitten vähän koitin varovasti tenttailla että kuka tämä Sami on? "Sami on aivan pieni ja hiipii yöllä sinun sinun peiton alle" Ookke. Kiva juttu, hyvää yötä. Myöhemmin selvisi että Sami on pieni koska hän on elävä työkalupakki. Luit oikein.

Lapsen mielikuvitus on niin valtava että välillä on vaikea erottaa totuus keksitystä, varsinkin jos niin kovasti haluaisi sen olevan totta. Kuka nyt ei haluaisi elävää työkalupakkia :D

En oo halunnut liikaa takertua näihin asioihin, joskus leikin mukana ja joskus muistutan että "voit leikkiä että tämä on totta" ja myös kehun ja kannustan mielikuvitus leikkeihin koska vain taivas on rajana kun omaa tuollaisen mielikuvituksen ♥

Oon aiemmin kirjoittanutkin Akun mielikuvituksesta postauksessa "Nappitehdas".

Onko teillä tai teidän lapsilla ollut mielikuvitus ystäviä? Tai katoaako totuuden ja mielikuvituksen raja välillä?


perjantai 15. huhtikuuta 2016

Akun välikausivaatteet


Ilmat on jo vähän lämmenneet ja joinakin päivinä on ollut tosikin lämmin varsinkin auringossa. Toppavaatteet on meillä jo pesty ja säilötty vaikka eilen aamuna sitten pitikin kaivaa Iivon haalari vielä esiin kun mittari näytti yhtäkkiä -6! Mutta pääasiassa kyllä välikausi vermeissä ollaan menty ja aamuisin laitettu fleece/villahaalaria väliin. Uudesta kodista on aivan ihana metsäreitti Akun kerholle ja usein kun haen Akua on Iivon päikkäri aika joten meillä on aikaa hitaasti ympäristöä tutkiskellen käpsytellä kotiinpäin.


Akulla on Remun mustat henkselihousut jotka löysin viime syksynä alennus rekistä yksin hengaamasta ja huippu edullisesti tietenkin ;D Housut, kokoa 116cm,  olivat jo viime syksyn käytössä ja ovat edelleen hyvän kokoiset. Luulenpa että saattavat mennä ensi syksynkin koska henkseleissä on aika hyvät säädöt. Tällä kokemuksella olen ollut tosi tyytyväinen, ovat edelleen kuin uuden näköiset eikä ole kastuneet läpi.


Takki on Ticket 2 heaven ja ostin sen alkuvuodesta puoleen hintaan netistä, tämä on aika reilun kokoinen kuten nämä nyt tapaa ollakkin mutta ei kuitenkaan häiritsevän iso. Pirteä väri erottuu hyvin ja teknisesti toimivalla takilla on hyvä ulkoilla säällä kuin säällä.


Lenkkari ostoksilla kävi niin että oltiin ostamassa jotain ihan muuta kunnes Aku huomasi villkuvat lenkkarit, kai ne nyt oli iiiihan pakko saada :D Hetken punnitsin asiaa ja niin lähdettiin kotiin Ciraf merkkisten vilkkuvien lenkkareiden kanssa. Akulla ei nyt sitten ole vedenpitäviä lenkkareita tänä keväänä koska asiaa pohtiessani tulin siihen tulokseen että ne on aiemminkin jääneet hintaansa nähden melko vähäiselle käytölle koska tämä aika on niin lyhyt ja mä laitan herkästi kumpparit lapsille kuitenkin jalkaan. Pojilla on Crocsin kumpparit enkä enää ikinä osta muita, niin kevyet ja nätit on.


Hanskoja on moneen menoon, kaikki Jonathan merkkisiä. Huippu hyvien välikausihanskojen lisäksi meiltä löytyy Jonathanin fleece sormikkaita ja lapasia.


Pipoja meillä aivan pursuaa eteisen kaapissa koska mä itse tykkään niitä ommella ja lisäksi jotenkin niitä ihania pipoja vaan tulee vastaan.. Tämä Ninja-pipo on Sampsukan ja saatu mun toisen blogin, Kipinän, kautta. Tämä taitaa olla Akun tämän hetken suosikki.

Lisäksi Akulla on kunnon remuamis haalari, kolmatta kevättä käytössä oleva (taisin ostaa melko reilun aikoinaan..) Jonathanin haalari. Enään se ei kyllä ensi syksynä mene :D mutta vielä menee ja on hyvä kun on ominaisuuksiltaan hyvä haalari jota ei tarvitse varoa sitten yhtään. Kyllä meillä muutenkin lapset saa puuhata ilman että turhia rajoitetaan ainakaan sotkun takia mutta kivempi että niissä esim. pihkaiseen kuuseen kiipeämis leikeissä on joku vähän vanhempi ulkoiluvaate.. ;D

Onko teillä jo selvät sävelet välikausi pukeutumisen suhteen? Vaikka riippuen siitä missä päin asuu,  kohtahan tämäkin kausi on jo ohi.

Oijoi, eilen tutkittiin netistä meidän tulevan etelän loman hottellia yms. Pikkuhiljaa alkaa fiilis nousemaan vaikka tuntuu että mitä lähempänä ollaan sitä pidempi aika on odottaa, vähän niin kuin silloin kun on odottanut synnytyksen lähestymistä :D

Voi, se on taas perjantai! Ihanaa viikonloppua ihan jokaiselle ♥ Näin se kirjoitus fiilis tuli heti kun eilen sanoin että ei nyt ei irtoo :)

-Nora

torstai 14. huhtikuuta 2016

Kuulumisia, luomisen tuskaa ja uutta kivaa!

Blogi on ollut aika hiljainen viime aikoina. Ensin siihen oli selkeä syy, muuton valmistelu, remontti ja itse muutto. Jotenkin pääsin irtaantumaan blogista siihen liittyvästä maailmasta. Nyt alkaa kiireet hellittämään mutta silti ei tunnu olevan aikaa blogille. Ulkona on kaunis ilma ja puuhaa riittää uudessa pihassa jossa lapsillakin on tilaa ja turvallista leikkiä.

Sitten tulee se lukko, no mitä mä nyt sitten kirjoitan, mistä mä kirjoitan, ja sitten palataankin taas siihen miksi mä kirjoitan. Blogi on mun oma juttu kiireisen arjen keskellä ja nimenomaan mun henkireikä ja voimavara joten kieltäydyn ottamasta stressiä siitä mitä, miksi ja milloin.

Vaikka blogi on ollut hiljainen on meno muuten kaikkea muuta kuin hiljaista. Puuhaa piisaa sisällä ja ulkona ja siis mä rakastan puutarha hommia ♥ Meillä on aivan super ihana piha ja aionkin esitellä sitä  teille kunhan luonto herää eloon. Oon riehunut oksasaksien kanssa sunnuntaista asti joka päivä hyvän tovin ja se tuntuu jo käsivarsissakin, ei paha ;D

Mulla on ollut muutakin jännää puuhaa tässä kevään mittaan, olen luonnostellut uutta blogia yhteistyössä iki-ihanan Sampsukan kanssa ja nyt onkin pari postausta tullut jo ulos joten käykäähän vilkaisemassa käsityö-, lasten- ja naistenvaate aiheista Kipinä-blogia, klik! 

Ja hei, vaikka tahti on ollut hidasta ette te musta mihinkään pääse ;D pian taas kuullaan!

Muistakaa nauttia keväästä ja auringosta ♥

-Nora





torstai 7. huhtikuuta 2016

Ajatuksia imettämisestä, miksi imetän taaperoa?

Täytyy sanoa että henkilökohtaisesti en ole saanut kuulla kritiikkiä tai törkeitä huomautuksia pitkästä imetys taipaleesta mutta netin ihmeellisessä maailmassa oon törmännyt kaikenmoisiin viisastelijoihin. Mikä siinä on että joissakin naisissa ja miehissäkin herää ärtymys, jopa viha ja aggressiivisuus niin tavallisesta asiasta kuin imetys?

Vaikka kukaan ei olekkaan mua kritisoinut, oma kokemus on että kaikkien mielestä on ok ja hyvä imettää se 3kk. Sitten yhtäkkiä aletaankin kysellä imetätkö sä vielä? ja vihjaillaan velleistä ja perunoista. Mua ei vihjailut haittaa, mulle henkilökohtaisesti on tärkeää imettää monesta syystä ja mä siis imetän, edelleen.

Esikoisen imetys loppui hänen, Akun, ollessa 1v10kk. Aku ei enää vaan kysynyt tissin perään ja päätin pienen henkisen taistelun jälkeen etten sitä tarjoakkaan. Onhan se parempi että vieroitus tapahtuu luonnollisesti lapsen omasta aloitteesta. Loppu aikoina monta kuukautta meni niin että aamuisin oli köllimis/imetys hetki eli imetin kerran päivässä. Ja kyllä, sieltä tuli maitoa vaikka imetin kerran päivässä ja kyllä, se maito on yhtä ravinteikasta kuin se oli vauvan ollessa puoli vuotias.

Ensi kuussa Iivo täyttää kaksi. Iivon kanssa on menty aika samaa kaavaa, kerran päivässä aamuisin on tärkeä hetki. Oon vähän kuulostellut että jos Iivo ei pyydä en ole liian herkästi tarjoamassakaan, niitä kertoja ei tosin monta ole ollut :D Mutta jos syystä tai toisesta mä en ole kotona tai pojat ovat mummolassa, ei siitä ole koskaan muodostunut mitään ongelmaa.

Miksi siis imetän taaperoa? Näin on vaan käynyt. Olen aina imettänyt lapsentahtisesti  ja kaikkine kivistyksineen ja rintaraivareineen jne. olen nauttinut koko taipaleesta. En näe tässä mitään outoa tai ongelmallista. Lasten ollessa ihan pieniä kun maito oli pääravinto, olen imettänyt vähän missä milloinkin mutta näin ison kanssa ei ole ollut tarpeen imettää julkisesti. En siis millään muotoa paheksu taaperon julkista imetystä. Päinvastoin! Mun mielestä on hienoa että näitä ahdasmielisiä vihaajia vähän pakko siedätetään ;D

Kukaan ei voi väittää etteikö äidinmaito olisi sopivin ravinto vauvalle, mutta imettämisessä on kyse muustakin kuin vain ravinnosta. Se tunne ♥ kun lapsi on rinnalla. Oli hän sitten 2viikko tai 2vuotta vanha. Sitä tunnetta kun olet imettänyt lastasi pitkään, ei voi tietää kuin toinen äiti joka on tehnyt saman. En väitä että rakkaus lapsen ja äidin välillä olisi erilaista, mutta sitä tunnetta ei voi tietää kuin sen kokenut. Te tiedätte kyllä ♥

♥:lla Nora

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Uusi koti, ensimmäinen huone valmiina ♥ Kuvia + video!

Ollaan nyt pian viikko asuttu täälä uudessa kodissa ja täytyy sanoa että viihdytään! Ihana ihana koti ♥ Pikkusen on vielä hommat kesken, perus listoja ja naulakoita yms. puuttuu ja sisustus on paikoitellen vaiheessa mutta hyvällä fiiliksellä mennään :) Pienen muumi-fanin huone on kuitenkin valmiiksi sisustettu ja hän ainakin tykkää.

Pihakin on paljastunut lumen alta ja pian kun luonto herää eloon saadaan nähdä mitä kaikkea pihasta löytyy..

Mutta siis, ensimmäinen huone on täysin valmis ja se on Iivon huone. Iivon huone on melko pieni ja päädyttiinkin ottamaan vaatekaappi pois jotta saatiin lisätilaa, Iivon vaatteet on Akun huoneessa olevassa kaapissa.


Iivon huoneessa valkoiset seinät maalattiin uusiksi ja yhteen seinään laitettiin aivan ihana muumi-tapetti. Katto uusittiin myös ja listat tietysti, lattia on myös uusittu ja samaa kuin koko muuhunkin taloon laitettiin. Lattia on vinyylilankkua joka näyttää ja laitetaan samalla tavalla kuin laminaatti mutta on täysin vedenpitävä ja siis muovia.


Iivo nukkuu vielä pinnasängyssä, aivan hirvittää ajatus siitä mitä se pikku termiitti keksisi jos pääsisi sängystä itse pois.. onneksi ei ole yrittänyt kiivetä laidan yli! Turkoosi taulu seinällä on styroksi levyn päälle nuppineuloilla pingoitettu trikookangas, kangas on Sampsukan seepra-norsu ja mä oon aivan ihastunut siihen!


Meillä on sähkölämmitys kuten oli edellisessäkin kodissa ja meiltä löytyy joka huoneesta huonekasveja ihan siksi että ne puhdistaa ja kosteuttaa sisäilmaa, Iivolla on oma viirivehka :) Hyllyllä näkyy myös Iivon  aikakapseli klik! .


Hyllyllä on myös Iivon ristiäis lahjoja kuten "rahakenkä" ja ihana soittorasia. Muumi aterimien mukana tuli pahvinen muumikehys johon en kyllä ole vielä saanut kuvaa kehitettyä :D eikä kyllä tuo soittorasian kuvakaan ole Iivon..


Nämä siili ja pöllö taulut on Akun. Aku sai nämä kummeilta lahjaksi mutta Iivo tykkää näistä niin kovaa että Aku antoi ne lainaan Iivon seinälle. Näitä pitää katsoa ja tutkia aina illalla ennen nukkumaanmenoa.


Tämän muumiverhon löysin kirpparilta joskus viime syksynä, se on mun mielestä ihanan reipas ja jotenkin perinteinen.


Iivo on suuri muumi-pappa fani ja pappa figuureita löytyy muutama.


Nämä tuolit ostin aikoinaan kun mun siskolla oli "vasta" kaksi lasta. Näillä on istuttu ja leikitty ja hyvin ovat kestäneet.


Tämä Peukaloisen retkistä tuttu poika ja hanhi on oikeasti Akun ja hän haluaa ne omaan huoneeseensa, mun mielestä ne olisi sopinut Iivolle ja saavatkin nyt hetken olla kunnes saan koukun laitettua Akun huoneeseen. Ami luki viime kesänä Akulle Peukaloisen retkiä iltasaduksi ja tämä "laitos" on Amin lapsuudenkodista.


Tässä vielä mun rakas kynänaulakko eli "kynis". Ami ei voi sietää tätä :D mutta mä oon rehannut sen mukanani jokaiseen kotiin. Sain tämän joskus lapsena mun kummitätiltä ja oon aina tykännyt siitä hirveesti, nyt se on sitten Iivon huoneessa. "Kyniksessä" on kieputeltuna Ikean lasten valaisin, sille pitäisi laittaa naula seinään kunhan vaan saan aikaiseksi.


Tälläinen huone on meidän pienemmällä poikasella :) Tässä on vielä huoneen esittely videona niille jotka tykkäävät katsoa videoita.



Lisää materiaalia tulee kun seuraava nurkka on sisustusta myöten valmis :D Se on moro!


sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Mitä bloggaaminen on antanut mulle vuoden aikana?

Blogi tuli tuossa pääsiäisen alla täyttäneeksi yhden vuoden, jeee..onnea mulle ja mun blogille :D Aloin kelaamaan aikaa taaksepäin ja miettimään mitä bloggaaminen on mulle antanut?

Tästä on tullut rakas harrastus ja blogin kirjoittamisen myötä oon alkanut kehittää itseäni muissakin asioissa mitä ennen ei ole tullut tehtyä. Esimerkiksi olen aina rakastanut valokuvaamista mutta vasta nyt olen käynyt valokuvaus kurssin ja muuten alkanut kiinnittää enemmän huomiota eri asioihin kuvatessa.

Ehdottomasti olen blogin myötä tullut rohkeammaksi ja itsevarmemmaksi. Vaikka enpä mä nyt mikään hiljainen hissukka ole ennenkään ollut ;D niin silti, huomaan olevani vielä varmempi omista ajatuksista, teoista, omasta tyylistä ja jos ennen saatoin ajatella "miksi" niin nyt ajattelen "miksi ei". Joskus alkuun ajattelin usein että voinko kirjoittaa jostain asiasta tai onko joku kuva "typerä", kuka tätä lukee? Jossain vaiheessa päätin tämä on mun blogi ja mä kirjoitan mistä haluan, milloin haluan ja kuinka haluan. Kenenkään ei ole pakko lukea :D mutta onneksi juuri TE luette.

Tämän kaiken "kehittymisen" ja "itsetutkiskelun" lisäksi olen saanut ihania uusia "blogi-ystäviä" ja tavannutkin heistä muutaman. Aivan mahtavaa tutustua uusiin ihmisiin ja kokea uusia asioita, kiitos teille kaikille ♥ Tämä on aivan paras harrastus koskaan ♥

Nyt tuntuu että blogi on pikkuhiljaa löytänyt paikkansa ja tyylinsä. Mulla onkin pari makeeta juttua tiedossa lähiaikoina, joten pysykää kuulolla.. ;)


T:Nora

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Vuodenaika vaihtuu, iho kärsii. Tuotteita kuivalle, herkälle iholle


Oon joskus (muutaman kerran) maininnutkin että etsin jatkuvasti uusia hyviä tuotteita ihonhoitoon. Näin kun vuodenaika vaihtuu, mun iho kuivuu ja herkistyy enemmän kuin esim. kovilla pakkasilla! Uusissa tuotteissa arvostan toimivuuden lisäksi mm. helppoa saatavuutta (marketit/tavaratalot), hyvää hinta-laatusuhdetta ja kotimaisuutta, ekologisuus on iso plussa. Katson muutenkin aika tarkasti kaupassa onko haluamalleni tuotteelle (järkevällä hinnalla) kotimaista vaihtoehtoa.


Kädet ja jalat on nyt ollut mun riesana, varsinkin kädet kiitos remontin ja muuton vaikka kyllä kädet muutenkin on kovilla niin kotona kuin töissäkin. Jalat, siis tarkemmin sanottuna kantapäät mulla on ollut ihan hirveessä kunnossa vaikka rasvailenkin säännöllisesti. Mulla on tapana illalla ottaa sohvalle käsi ja jalkarasvat mukaan ja viimeisenä siinä kun päivät hommat on tehtynä, rasvata kädet ja jalat kunnolla. Usein vaan tuntuu että kaikki rasvat on ihme litkuja jotka ei auta mitään, vaikka luvattais maat ja taivaat ne vaan sotkee/ei imeydy ja jättää niljakkaan olon käsiin (siks tapaankin aina illalla rasvata ja päivän mittaan aivan liian vähän).

Sain kokeiluun Erisanin kuivan ihon tuotteita, täyteläinen suihkusaippua, täyteläinen kosteusvoide, täyteläinen jalkavoide sekä käsivoide c. Erityisesti mä ihastuin tuohon käsivoiteeseen. Ensin mä vähän ihmettelin kun käsivoide on purkissa eikä kätevässä tuubissa mutta voide on kyllä niin paksua ettei toimisi tuubissa. Vaikka käsivoide on tosi tykkyä, se silti levittyy hyvin ja imeytyy uskomattoman hyvin! Tätä voi laittaa kesken päivänkin ;D ja siis mun sormenpäät oli aivan karheat kaikesta siivoomisesta ja remontoimisesta, vaan eipä ole enään. Usein kun mun kädet on näin huonossa kunnossa aiheuttaa hajustetut käsivoiteet kirvelyä ja punoitusta, sitä vaaraa ei Erisanin tuotteissa ole koska ne on nimenomaan herkälle iholle valmistettu yhteistyössä allergia- ja astmaliiton kanssa.


Yhdistelmänä täyteläinen suihkusaippua ja täyteläinen vartalovoide jättävät ihanan pehmeän ihon. Oon joskus käyttänyt Erisanin jotain muuta kosteusvoidetta ja tämä on huomattavasti kosteuttavampi ja paksumpi koostumukseltaan. Ainut miinus että kosteusvoide tuubi voisi olla isompi koska mä oon aika kova läträämään näiden mun voiteiden kanssa.. ;D

Meillä on vielä aikamoinen kaaos koska kaapistot tuli pari päivää myöhässä ja kaikki niihin tulevat tavarat on siis vielä jätesäkeissä.. Ami ahkerana kasaa kaappeja ja mä vaan notkun koneella, oo ouu... No ei nyt aivan, puunasin mä juuri saunan ja tänään on tarkoitus kokeilla uuden kodin saunaa ensimäistä kertaa. Mikään nurkka ei ole vielä sisustuksellisesti valmiina joten videota ja kuvia saatte odotella, jännitys tiivistyy..hehhee..

Voide-läträäjä kiittää ja toivottaa ihanaa ihanaa viikonloppua kaikille ♥