Pirtsakkaa ja ihq daa pöö torstainta vaan kaikki ihanat höpönassut ♥ ♥ Lovee ja xo xo ja niin edelleen. Tuntuuko teistä välillä kun lukee muiden juttuja että onko kaikki aina noin energisiä ja aikaansaavia ja "pirskahtelevia" ja itseä väsyttää vielä kolmennen kahvikupin jälkeekin?
Oonhan mä itsekkin "sellainen" mutta en nyt herranjumala aina! Kärttyisiä (liian aikaisia) aamuja, räntäsateessa tarpomista, murojen keräilyä lattialta (ja seiniltä), pitkiän pimeitä iltoja, sitähän se talvi on.
Jouluun asti on semmoista ihanaa odotusta, joulun suunnittelua, kirkkaita valoja ja tunnelmointia. Sitten humps, on tammikuu ja kevääseen on oikeesti pitkä aika vaikka mieli jo keväässä onkin. Alkaa olla malttamaton, kohta on valoisat illat ja ei tarvitse pukea 20min aamulla ennen kuin pääsee ovesta ulos.
Kevätväsymys, se on niin totta. Helposti voisi ajatella että energia alkaa lisääntyä kun päivä pitenee mutta mä meinaan nukahtaa sohvalle jo klo. 15! Ääh.. onneksi, onneksi kevät tulee ♥
Mä inhoan väsynyttä oloa. Mun on vaikea antaa itseni laiskotella, se ei oo mulle luontaista ja vetää jotenkin mielen vielä matalammaksi. Parasta jos vaan alkaa puuhailla niin pikkuhiljaa piristyykin. Tämä talokauppa touhukin nakertaa. Mä oon välillä niin jännittynyt että eilen illalla söin puolikkaan pullapitkon pakastimesta, hei haloo, noin vaan, ei tuntunu missään. Väsyneenä mä oon kyllä aina normaaliakin nälkäisempi. Aina on hyvä syy syödä ;D
Mutta tarvitseeko tuntea huonoa omaa tuntoa jos on väsynyt ja laiskottelee? Pitääkö aina olla niin perkeleen pirtee? (anteeksi kielenkäyttö) Jos mä nyt vaan haluun maata sohvalla kerrankin ja leikkiä etten kuule kun Iivo syö keittiössä koiranruokaa? Sovitaan niin se on ihan fine? Huomenna on sitten taas ihq päivä ♥
T: Nora
