Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikoulu. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. tammikuuta 2018

Unikoulu 9kk iässä


Reilu viikko sitten tultiin siihen pisteeseen että päätettiin pitää pienimuotoinen unikoulu Mimmille joka on nyt 9kk. Kuin varkain meidän yöt oli muuttunut siitä että mä tarkistelin hengittääkö vauva kun nukkuu niin sikeästi yöt läpi, siihen että Mimmi herätti meidät noin 15-30min välein. Viime vuoden puolella kyllä jo kirjoitin että yöt on muuttunut levottomiksi mutta tahti vaan kiihtyi kunnes tosiaan tehtiin stoppi.

Hommahan oli niin että olen aina nukuttanut Mimmin yöunille tissillä meidän sängylle ja siirtänyt sitten omaan sivuvaunuun nukkumaan. Pikkuhiljaa kävi niin että unipätkä omassa sängyssä oli niin lyhyt että en enää edes siirtänyt sinne vaan jätin heti viereen. Välillä tarjosin tuttia ja välillä tissiä, Mimmi tyytyi kyllä yleensä kumpaan vaan ja jatkoi unia (kunnes heräsi taas). Vain ihan muutamia kertoja hän on jäänyt yöllä varsinaisesti hereille, onneksi. Aamuisin unta sitten riittäisi mutta ikävä kyllä meidän rytmi menee Akun eskari aikojen mukaan joten herättää täytyy.

Osasyy heräilyihin on varmasti ollut uudet taidot ja hampaat joita puhkesi nyt joululomalla kolme lisää. Päätettiin kuitenkin että nyt on sopiva hetki.

Minkälainen unikoulu 9kk ikäiselle?


No sepä se, kuinka? Tavoitteena meillä on että asteittain Mimmi oppisi nukahtamaan itse ja näin ollen yöllä kun herää, osaisi jatkaa unta ilman apua. Samalla myös haluttiin yösyötöistä eroon sillä ruoka maistuu päiväsaikaan erinomaisesti. Missään nimessä ei haluttu lähteä Mimmiä huudattamaan tai jättää yksin suruisana. En pidä ajatuksesta muutenkaan ja Mimmi on vielä luonteeltaan herkkä. 

Tehtiin niin että minä muutin yhteensä kolmeksi yöksi sohvalle. Illalla Ami laittaa Mimmin nukkumaan niin että Mimmi on omassa sängyssä ja Ami silittelee ja laulaa niin kauan että uni tulee. Tässä meni heti alkuun yllättävän vähän aikaa, noin 20min eli sama aika mitä mulla on mennyt nukuttamisessa. Sovittiin että aamulla 6-7 aikaan jos herää niin tuun imettämään ja saa sitten jäädä viereen. 

Ekana yönä heräsi muutaman kerran ja yhdellä kertaa itki ja huusi äitiä, auts. (tähän väliin kerron että Mimmi on tosiaan sanonut äiti jo 7kk ikäisestä eli vahingosta ei ole kyse) Mutta aika nopeasti rauhoittui tutilla ja silittelyllä. Tokasta yöstä lähtien Mimmi on havahtunut noin 2-3 kertaa yössä ja pääsääntöisesti jatkaa unia nopeasti. Joitakin kertoja on kestänyt hieman kauemmin. Aika suuri ero vartin välein heräilyyn. Yöllä tutin laiton ja tyynnyttelyn hoitaa siis Ami, mä nukun sängyn toisella laidalla. 

Nyt meillä on tarkoitus muuttaa nukkumaanlaittoa siten että Ami poistuu huoneesta ennenkuin Mimmi on kunnolla unessa jotta hän oppisi nukahtamaan ilman apua. Meillä on suunnitelmissa laittaa Mimmille oma huone sitten kun nukkuu paremmin öitä, sitä ennen on ihan turha siirrellä sänkyjä. Asialla ei tosin ole kiire, alunperinkin olin ajatellut että ehkä noin 1vuotiaana siirtyisi omaan huoneeseen ainakin alku-öiksi. Pojat vaan malttamattomina odottaa huoneiden vaihtoa, meille menee nimittäin kaikkien huoneet uusiksi, mutta siitä lisää toisella kertaa..

Tällä hetkellä ollaan siis saatu hyvin lempeästi yösyötöt pois ja vähän enemmän unta kaikille. Katsotaan kuinka meidän "seuraava askel" toimii :)

Onko teillä antaa vinkkiä tai jakaa kokemuksia lempeistä keinoista rauhoittaa yöt?

♥ Nora

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Niin että kuinka meillä nukutaan?

No kuulkaas, viime yönä melko huonosti, ja sitä edeltävänä ja niin edelleen.. En tajuu kuinka tässä taas ollaan.(edelliset yö soosaus tarinat löytyy täältä ja täältä) Iivo herää vähän väliä ja tutti kelpaa välillä ja sitten taas ei. Enimmäkseen on kyllä kuitenkin omassa sängyssään, kun se kerran on sinne saatu totutettua niin saa nyt olla sielä :D  Eikä Iivo kyllä yhtään sen paremmin nuku vieressä, huonommin pikemminkin. Toki ollaan viime aikoina oltu paljon yötä muuallakin kuin kotona eli  mökillä ja reissussa ja sehän tietty sekoittaa osaltansa rytmejä. Jotain hampaitakin (aina..) on tuloillaan että siinähän se soppa sitten jo on..

Viime yönä Iivo itki ehkä 23- jotain, en katsonut kelloa mutta ainakin pari tuntia. Välillä tuntuu että nyt sillä on pakko olla joku oikea hätä kun aivan kurkku suorana huutaa mutta sitten kun menen pinnasängyn viereen voi itku lakata jo ennen kuin edes kosken Iivoon, menee itse takaisin makaamaan ja laittaa itse tutin suuhun. Ollaan pääasiassa tehty nyt niin että välillä käyn antamassa tutin ja sanon "nyt nukutaan" ja vasta (vasta ja vasta, sekin aika aikaistuu koko ajan..) 3.30-> on tissi-aika. Alunperin tissi-aika oli 5.00->...sen jälkeen takaisin omaan sänkyyn ja sitten herääkin tunnin-kahen välein loppu yön. Jossain välissä jää viereen ja seiskan maissa herätään.

Mitäs nyt sitten tehtäisiin? Ideoita? Mitä mä en huomaa? Alkuyön nukkuu aina parhaiten, menee nukkumaan n.19.30 ja aloittaa soosailut yleensä kun me mennään nukkumaan siinä 22-23. Häiriintyykö se meidän läsnäolosta  :D  Aku muutti aikoinaan omaan huoneeseen puolivuotiaana koska heräsi joka rasahdukseen. Touho-koirakin nukkuu meidän kanssa niin välillä tuntuu että koko ajan joku kääntyy,yskäsee tai aiheuttaa jotain muuta pientä häiritsevää ääntä. Iivon on tarkoitus muuttaa Akun kanssa samaan huoneeseen sitten kun nukkuu paremmin. Voi olla että nukkuisikin sielä paremmin ( Aku nukkuu heräämättä 11-13tuntia eikä heräisi vaikka talo sortuisi ympäriltä) mutta ei huvita kokeilla koska se vasta hauskaa olisikin juosta toisessa huoneessa tuttia antamassa ja hyssyttelemässä.. 

Kaikki ideat otetaan lämmöllä vastaan, voi hyvinkin olla että en ole kaikkea tullut vielä ajatelleeksi  :)

torstai 30. huhtikuuta 2015

Kuinkas kävikään "unikoululle"

Siinä tuhisee muutaman päivän ikäinen Iivo-vauvanen. Silloin ei paljo hötkyilty, tuntui että Iivo nukkui ensimmäiset kolme viikkoa putkeen. Ruokataukoja lukuunottamatta  ;)

Kerroin aiemmin Iivon "yöhulinoista" tässä postauksessa. Mitään varsinaista unikouluahan me ei aloitettu vaan tarkoituksena oli lopettaa yösyötöt ja totuttaa Iivo nukkumaan koko yö omassa pinnasängyssä. Suunnitelma oli että mä nukun alakerran sohvalla ja Ami antaa Iivolle tuttia kun herää ja ihan ääritapauksessa antaa korviketta pullosta koska Iivo on syönyt niin paljon öisin että olisi voinut nälkäkin alkuun vaivata.

Ensimmäisenä yönä Iivo heräsi muistaakseni 2-3 kertaa ja heräsinkin huutoon, mutta sitä kesti vain n.20min kerralla ja oli rauhoittunut tutilla. Toisena yönä heräsi kerran ja kolmantena ei yhtään kertaa! Pulloa ei siis tarvittu ollenkaan (tiedä sitten olisiko edes ottanut).

Neljänneksi yöksi meninkin jo takaisin omaan sänkyyn ja ollaan menty 0-1 heräämistä yössä ja tutilla rauhoittuu heti. Uskomatonta.. 

Mitä tästä sitten voi päätellä? Ei kai oikein mitään, aika oli oikea?

Nyt Iivo kyllä herää aamuisin aiemmin jopa viiden jälkeen kun ennen heräsi seitsemän jälken. Se taas sekoittaa päiväunet. Iivo on nukkunut jo pitkään vain yhdet päikkärit mutta kun noin aikaisin herää on pitänyt nukkua kahdet ja taas saa taiteilla ettei nuku niitä liian myöhään. Mutta kai tämäkin tästä tasaantuu, saadaan haettua uudelleen/uus päivärytmi. Jos jotain niin sen mä oon oppinut että näin pienten kanssa kaikki on väliaikaista. Onpa muuten ihanaa herätä aamulla niin ettei ole herännyt kertaakaan yön aikana..

Voihan tämä valoisuuskin vaikuttaa aamuheräämiseen vaikka meillä on kyllä pimennysverhot paitsi semmoisessa pienessä "yläikkunassa". Siihen virittelin eilen pimennyksiä ja Iivo nukkui puoli kuuteen...että enpä tiedä. Oon aamuvirkku että sikäli herääminen ei oo ihan kamalaa vaikka tietty tohon aikaan mielellään vielä nukkuis. Illalla mä oonki ollu jo kuuden jälkeen aivan poikki kun rytmi on pari tuntia "edellä".

On se kuitenkin hyvä että nukutaan kaikki heräämättä yön läpi. Kauanko tätä kestää, se jääkin nähtäväksi.