maanantai 12. joulukuuta 2016

Kotiäiti

Kotiäiti. Tuo sana antaa paljon mielikuvia ja riippuu ihan ihmisestä onko ne mielikuvat hyviä vai huonoja. Sanaan liittyy myös paljon ennakkoluuloja. Mullakin oli ennakkoluuloja kotiäitiyttä kohtaan, kuten paljon muihinkin äitiyteen/vanhemmuuteen liittyviin asioihin ennen omia lapsia. Oikeastaan mun mielipiteet on muuttuneet paljon matkan varrella, kokemuksen myötä.

Osalle kotiäiti merkitsee työtä vieroksuvaa yhteiskunnan elättiä. Kun ei parempaankaan pysty, on jäänyt kotiin makaamaan ja jaloissa pyörii sosiaalisesti kyvyttömiä räkänokkaisia lapsia. Lapsiraukat, tulevaisuuden syrjäytyneitä aikuisia.

Osa taas voi ajatella että kotiäitiys on vain hyvin varakkaiden etuoikeus. Ja siis nimenomaan varakkaan miehen vaimon etuoikeus. Saa liihotella päivisin lounailla ja kahviloissa, vähän kauneushoidoissa ja mies antaa sievoisen kuukausirahan rouvalle joka odottaa koti puhtaana ja ruoka valmiina kello 17 kun mies tulee kotiin. Sitä mä en tiedä missä ne lapset olis tässä yhtälössä, lastenhoitajan kanssa?

Aku-kesämies ♥ Paita Sampsukka, saatu.

Olen ollut enimmäkseen kotona kohta 6vuotta. Olen tehnyt töitä mm. lyhennetyllä päivällä mutta päällimmäinen tavoite on ollut ettei lapsia tarvitsisi laittaa päiväkotiin. Miten se on onnistunut? Kun tein jonkun aikaa vähän enemmän töitä, Aku oli reilu 1v ja hän oli mun siskon luona hoidossa puolisen vuotta kun hän oli hoitovapaalla. Se oli aivan loistava järjestely. Halusin kuitenkin olla enemmän kotona ja sitten teinkin n. 2-4 päivää viikossa töitä, lähinnä viikonloppuisin kun Ami sitten oli kotona Akun kanssa. Iso apu oli isovanhemmista ja meidän sisaruksista jotka silloin tällöin vahtivat Akua muutaman tunnin, kenellekkään ei tullut liikaa hoitovuoroja. Sitten syntyi Iivo ja sen jälkeen olenkin tehnyt epäsäännöllisesti keikkaa silloin kun itselle sopii, juuri niin että saa vähän "ekstraa". Saan myös jonkun verran tuloja yhteistyössä Sampsukan kanssa toteutetusta Kipinä-blogista.

Iivo-kesämies ♥ Paita Sampsukka, saatu.

En siis ole ollut täysin kotona mutta pidän kuitenkin itseäni kotiäitinä. Pyöritän meidän arkipäiviä ja nautin siitä. Kaikessa on tietysti hyvät ja huonot puolet mutta olen oppinut ajattelemaan asiat positiivisen kautta. Sää voisi olla paljon paskempikin vaikka ei aivan unelma keli olekkaan ;)

kotiäiti
Piknikillä puistossa.

Mitä ennakkoluuloja olen itse kohdannut valinnastani kasvattaa omia lapsiani itse kotona?

  • Useimmiten oletus on että minulla ei ole työpaikkaa eikä mahdollisuutta saada töitä ja siksi olen pakotettu valitsemaan olla kotona. Tämä ei pidä paikkaansa, mulla on vakituinen työpaikka ja pitkä, monipuolinen työhistoria. En epäile hetkeäkään ettenkö saisi töitä vaikka vakipaikkaa ei olisikaan. Kommentti tähän liittyen ihmiseltä joka ei mua lähemmin tunne. Kerroin olevani lasten kanssa kotona ja hän siihen: Etkö sä kuitenkin oo joskus jotain töitä tehnyt?
Extempore mökkireissu poikien kanssa viime kesänä :)

  • Varsinkin vanhemmat ihmiset olettaa että meillä täytyy olla taloudellisesti todella tiukkaa. Olin menossa parturiin ja eräs iäkäs ihminen kertoi mulle että "onhan niitä vähävaraisille tarkoitettuja ilmaisia parturipäiviä". Hieno juttu että semmoisia on, oikeasti, en tiennytkään semmoisesta. Mutta minä en ole vähävarainen, kiitos vaan. Ei me toki rahassa uida, sehän on selvää, kaksi duunaria joista toinen on kotosalla :D Mutta ollaan molemmat fiksuja rahan kanssa ja välillä oikein ihmettelen että kuinka saadaankaan rahat niin hyvin riittämään. Paljon paremmin kuin silloin kun olimme molemmat töissä, menoja oli vähemmän ja lyhennettiin kerrostalokolmion lainaa eikä omakotitalon :D
Pitsaa lounaaksi mökillä pitsauuni/ savustuspöntössä

  • Yksi oletus on että kotona viihtyy vaan essuun pukeutunut pullantuoksuinen askarteluohjaaja. Vähän takakiree nipottaja jonka arki on aikataulutettu jos ei nyt sekunnilleen niin minuutilleen. Ei pidä paikkaansa :D Kesäaikaan me harvoin syödään sisällä tai edes kotona päivällä, meillä on aina eväät kun lähdetään, minne sitten lähdetään. Rannalle, metsään, puistoon.. Tietysti lasten kanssa on oltava tietyt rutiinit. Oltiin me missä vaan, ruoka ajat on aika vakiot ja nukkumaan mennessä pojilla on omat puput kainalossa, lauletaan tutut laulut ja luetaan tutut sadut. Silti me mennään aika paljon fiiliksen mukaan. On ihanaa kun voi lähteä extempore vaikka mökille! Jos ei ole kiire ja leikit sujuu, voidaan vaihtaa yökkärit pois vasta puolenpäivän maissa, vielä on koko päivä aikaa. Jos taas on kerhoaamu, on aamu aika tarkkaan suunniteltu. Silti en herätä poikia kuin aniharvoin aamulla, aina keretään jotenkuten ja jos ei kerittäisi niin soittaisin että tullaan kun näkyy :D Ensi vuonna kun Aku aloittaa eskarissa on nämä pitkät arkiaamut historiaa joten nyt nautitaan niistä ♥ Koko elämä aikaa vouhottaa paikasta toiseen.
Rannalla eväitä syömässä ♥ Ohjeet rantakaapuihin löydät täältä, klik!

Olen tutustunut kotiäiti-vuosien aikana paljon muihin kotiäiteihin. Osaan vain pinnallisesti ja osaan ihan kunnolla. Välillä puhutaan lastenvaatteista, välillä siitä kuka oli viikonloppuna viihteellä (apua, joo, kotiäiditkin voi käydä viihteellä) ja välillä vertaillaan synnytystarinoita, perus settiä siis. Me käydään noin neljänä päivänä viikossa jossain kerhossa tms. ja niissä pyörii pitkälti samat ihmiset. Välillä joku lähtee työelämään ja joku uusi taas tulee tilalle. Täytyy sanoa että vaikka kaikki on erilaisia, kaikki on ihan tavallisia ihmisiä, ihania kotiäitejä ihanine lapsineen ♥ Jos kävisi niin että minä tai lapset emme voisi hyvin tällä koti-järjestelyllä, tietysti pitäisi tehdä suunnitelmat uusiksi. Nyt näin on hyvä.

♥ Nora

6 kommenttia:

  1. Jokainen tekee ne itselle ja perheelleen sopivat ratkaisut :) Musta on lasten kannalta hienoa, jos voi nauttia hitaista aamuista ennen eskaria. Siitä kun se arkinen aherrus alkaa. Toisaalta onhan meidän kotona kasvaneet olleet ennen lomia eskarissa ja alaluokilla selvästi aikaisiin päiväkotiaamuihin tottuneita väsyneempiä. Muuta eroa pärjäämisessä ei sitten olekaan ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. En ole mikään varsinainen kotiäiti aktivisti, jos vanhemmat tai lapset voivat paremmin toisella järjestelyllä niin sitten se on paras ratkaisu. Tuntuu välillä kyllä kurjalta kuulla semmoista puolihuolimatonta kommenttia omista elämän valinnoista.

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! Kyllä kotiäiteihin suhtaudutaan eri tavalla eri piireissä. Olen huomannut, että ainakin omissa piireissä se suhtautuminen kotiäitiin muuttuu siinä vaiheessa kun lapsi täyttää n. 1 vuosi ja 4 kuukautta. Ennen sitä on AIVAN LIIAN aikaista mennä töihin ja sen jälkeen ihmetellään juuri noita sinun kirjaamia juttua ja kysellään milloin aikoo palata töihin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on näitä maagisia rajoja joita tulee noudattaa ollakseen kunnon kansalainen ;D Onneksi ainakin toistaiseksi on valinnan vapaus, muiden mielipiteistä viis :)

      Poista
  3. Pieni ikävä tuli kotiin!:) Onneksi saan vielä jonkunverran nauttia arkivapaista, joskaan ne ei ole tosiaan mitään kovin rentouttavia koululaisen kuskailujen kanssa. Eli todellakin, nauttikaa vielä kun voitte:) t. Johanna

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥