JUTTUKYNÄ: Uudenlainen digitaalinen lautapeli + ARVONTA

Juttukynä: Muumi- luontopeli

Juttukynä Muumi- luontopeli

Saatiin lasten kanssa tilaisuus tutustua uutuus tuotteeseen, digitaaliseen Juttukynä Muumi- luontopeliin. Meillä pelataan aika paljon perinteisiä lautapelejä ja kun kuulin tästä Juttukynästä, arvasin että se tulee olemaan hitti meillä. 

Juttukynä Muumi- luontopeli

Juttukynän idea on se, että tarvitaan vain yksi ladattava digitaalinen Juttukynä jonka avulla voit käyttää kaikkia juttukynä pelejä ja kirjoja. Kun kynällä osoittaa äänitettyä kirjaa, peli- korttien kuvia tai tekstiä, kynä alkaa kertoa tarinaa, laulaa tai kysyä kysymyksiä. Juttukynä muuttaa perinteisen pelin interaktiiviseksi.

Juttukynä Muumi- luontopeli

Itse tykästyin juuri siihen, että tässä yhdistyy perinteinen pelaaminen (= ei ruudun tuijotusta) ja nykyaikainen tekniikka. Myös lukutaidottoman lapsen on helppo pelata vaikkapa tietovisaa ilman että tarvitsee apua kysymysten ja vastausten lukemiseen. Meillä tämä tarkoittaa sitä että Aku 6v ja Iivo 3v voivat pelata myös kahdestaan. Vaikka Aku osaa jo jonkun verran lukea, on pitkien lauseiden lukeminen työlästä ja helposti turhautuminen vie ilon pelaamisesta.

Peliä voi pelata myös yksinkin. Eilen Iivo pelaili yksin samalla kun laitoin ruokaa. Seurasin sivusta ja tuntui jotenkin uskomattomalta että meidän hätähousu istui rauhassa ja keskittyneenä itsekseen. Iivo oli niin liikuttavan ylpeä kun hän osasi itse käyttää kynää ja tiesi oikeita vastauksia. Pelissä voi muuten valita helpon tai vaikean tason, Iivo luonnollisesti pelasi helpolla tasolla. Kokeiltiin Akun kanssa myös vaikeampaa tasoa ja ne kysymykset taas tarjosi haastetta minullekin, hahhah. 

Juttukynä Muumi-luontopeli

Peli on kasvatusalan ammattilaisten suunnittelema ja sen laadukas sisältö tukee lapsen oppimista. Pelin noppa on iso ja pehmeä, eli helppo heittää ja katsoa luku. Muumi- luontopeli on tosiaan yrityksen ensimmäinen tuote Suomen markkinoilla, seuraavaksi on suunnitteilla 6- osainen oppimista tukeva kirjasarja. Sama juttukynä toimii myös tulevien tuotteiden kanssa. Juttukynä on alkujaan Virosta ja sinne suunniteltuja tuotteita onkin sielä jo enemmän myynnissä. 

Nyt, jotta me saisimme tämän uuden polven interaktiivisen  oppimisvälineen kokonaisuudessaan meidän markkinoille, on käynnissä joukkorahoituskampanja. Tilaamalla pelin tuet kampanjaa.  Rahoituskampanjan ja lisätietoa löydät tämän linkin takaa, klik!   Lisätietoa pelistä ja sen tekijöistä löydät  myös osoitteesta Juttukynä.fi   

  "Joukkorahoituskampanjamme tavoitteena on kattaa osa pelin tuotantokustannuksista, jotka koostuvat pääosin sisällöntuotannosta, äänityksistä sekä kynän ja pelikorttien valmistuskuluista. Toivomme keräävämme kokoon summan, jolla voimme aloittaa jännittävien, interaktiivisten ja oppimista tukevien pelien ja julkaisujen valmistamisen Suomessa. Kun tuet kampanjaamme, saat itsellesi kivat ja opettavaiset pelikortit, joilla voit pelata koko perheen kesken! Aloituspakkauksessa on mukana kaikki peliin tarvittava - digitaalinen juttukynä, pelikortit ja noppa."

Tässä vielä videon pätkä jolla Iivo 3v näyttää mallia kuinka juttukynä toimii.

Hei, nyt paras osa! Oon tosi iloinen kun saan arpoa yhden Muumi- luontopelin teidän lukijoiden kesken! Uskon että kuka tahansa sen voittaakin, ihastuu siihen kuten me.

Ohjeet arvontaan:

Osallistut arvontaan tykkäämällä Juttukynä.fi facebook sivusta sekä Norudemu facebook sivusta, molemmista siis. Jätä sen jälkeen kommentti tämän postauksen kommenttikenttään esim. mukana arvonnassa. Muista jättää myös toimiva s-posti osoite jotta tavoitan sinut jos onnetar suosii. Arvonta aikaa on 6.5.2018 klo. 22.00 saakka. Onnea arvontaan!

Huom. jos et ole tykännyt molemmista facebook sivuista, Juttukynä.fi sekä Norudemu, arpalippusi hylätään.

Yhteistyössä Juttukynä.  Kerrottakoon vielä että minä en hyödy linkkien klikkaamisesta tai pelin tilaamisesta mitenkään. Toivon todella että joukkorahoituskampanja onnistuu sillä tänä aikana kun opetuksessakin käytetään tabletteja/"pädejä" yms. ruutuaikaa kertyy ihan huomaamatta ja liikaa. Tälläinen innovatiivinen oppimisen apuväline on enemmän kuin tervetullut raikas tuulahdus.

♥ Nora

Pyöräilykypärä lapsella, pakollinen vai fiiliksen mukaan?

"Pyöräilykypärä lapsella, pakollinen vai fiiliksen mukaan?"  Tuntuu vähän hassulta kysymykseltä eikö vaan? Tottakai käytetään, on ainakin mun vastaus.

Ennen lapsia en käyttänyt pyöräilykypärää mutta kun ensimmäisen kerran lähdin Akun kanssa pyöräilemään, hommasin kypärän. Esimerkki on paras opetus. Muistan kuinka 1- vuotias Aku onnistui riuhtomaan kypärän irti kerta toisensa jälkeen, joskus kuului "kops" ja kypärä oli maassa. Ei kun takaisin ja kypärä uudelleen päähän. Vaikka kuinka sitä säädin ja kiristelin, pikku- houdini kiemurteli sen irti. Laitettiinkin mun pyörään taustapeili mistä seurasin Akun puuhia ja osasin ajoissa komentaa että ei saa ottaa kypärää pois. Pian hän kuitenkin tottui kypärään ja onneksi Iivon kanssa tätä ongelmaa ei ollutkaan, Mimmi on ollut vasta kerran pyöräkärryn kyydissä ja nukahti heti eli hänen ja kypärän suhteesta en vielä osaa sanoa.

Pikkusen alle 2v Iivo pyöräilemässä ♥

Päätin kirjoittaa aiheesta koska näin tänä aamuna jotain tosi hämmentävää. Näin tilanteen jo kaukaa  kävelessäni vaunujen kanssa ja siksi kerkesin havainnoida näinkin selkeästi (en siis ole stalkannut ihmisiä, hahhaa). Eli, näin kuinka nainen ja arviolta 1-2v lapsi lähtivät piha-alueelta pyörällä, lapsi istuimessa takana. Piti oikein katsoa tarkkaan että näenkö oikein, lapsella ei ollut kypärää. Eipä ollut naisellakaan mutta se nyt ei varsinaisesti mua kiinnosta. Katselin perään kun he lähtivät ajamaan enkä nähnyt kypärää esimerkiksi roikkumassa missään tai muuta vastaavaa ja koska he lähtivät juuri pihasta se tuskin oli kerinnyt pudotakkaan. Voi olla että joku selitys olisi löytynyt, en kyllä tiedä olisiko tuohon hyväksyttävää selitystä.

Mietin, olisiko pitänyt sanoa jotain? Toisaalta olivat sen verran etäällä ja lähtivät minusta eri suuntaan että nainen tuskin olisi kuullut tai arvannut että puhun hänelle. Mitä sitten olisin sanonut? Jälkeenpäin keksin että olisin voinut sanoa vaikka "teidän lapselta on pudonnut kypärä" vaikka uskoakseni se ei ollut pudonnut mutta ehkä olisi herättänyt ajatuksia.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta että tänä päivänä joku jättää lapselta kypärän pois, varsinkin ison aikuisten pyörän kyydissä missä vauhti on kova ja pyörän kaatuessa lapsi tömähtää korkealta.

Mitä ajatuksia herättää? Onko sulle itsestään selvää pyöräilykypärän käyttö lapsella?

♥ Nora

Mini-kasvihuone viinirypälerasiasta!

Viime jouluna käytin muovisia tomaattirasioita joulukarkkien paketointiin ja viime viikolla tehtiin lasten kanssa viinirypäle- ja tomaattirasioista mini-kasvihuoneita! Kivaa ja helppoa puuhaa mihin lapset voi osallistua ja siementen itämistä on uskomattoman mielenkiintoista seurata. Oikeastihan nämä ovat ihan minimini- kasvihuoneita mutta meillä ainakin pojat innostui kovasti.

Teipattiin ensin rasian pohjassa olevat pienet aukot umpeen, pohjalle pieni multakerros ja siemenet sinne muhimaan ja kevyt kastelu. Aku teki hienot etiketit rasioiden päälle että muistetaan mitä ollaan kylvetty.

Herneitä laitettiin sillä tarkoituksella että versoja voi laittaa vaikkapa leivälle, ulos laitetaan sitten vähän myöhemmin lisää herneitä jotka saa sitten kasvaa isoiksi.

Iaitoimme myös kurkuntaimia tulemaan, ne istutetaan ulos kasvihuoneeseen ilmojen hieman lämmettyä, sekä verkkomelonia! Verkkomelonin siemenet on ihan kaupan ostetusta hedelmästä ja ainakin ovat itäneet, katsotaan saako siitä oikein hedelmää.

Muuta kivaa istutettavaa on esimerkiksi vihanneskrassi joka kasvaa nopeasti ja on maukasta vaikkapa leivällä. Jos haluat istuttaa jotain heti eikä ole siemeniä hankittuna, voin sanoa että olen itse kasvattanut tomaattia onnistuneesti kaupan tomaattien siemenistä. Siemenet voi ihan suoraan tomaatista vaikkapa rutistaa mullan päälle, ei tarvitse kuivattaa tai muuta sellaista. Ollaan myös onnistuttu kasvattamaan syötävä vesimeloni kaupan vesimelonin siemenestä. Eli ei kuin kokeilemaan!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

♥ Nora

Vuoristoradassa

"Vielä aamulla mä olin ihan liekeissä, tästä tulee hyvä päivä. Kaikki menee mukavasti putkeen eikä edes sada! Päästään oikein oven suuhun asti lasten kanssa aamulla ilman mitään hoputtelua tai riidan poikasta.  Touho tulee oven suussa vastaan, on ollut aamu kierroksella pihassa. Meinaan päästää sen vaan menemään mutta onneksi nappaan pyyhkeen ja alan kuivata tassuja.  Käykin ilmi että koko koira on yltäpäältä mudassa, siis oikeesti, ei silleen pikkusen. Hiki nousee, lukitsen koiran kylppäriin odottamaan koska nyt on pakko lähteä viemään Akua eskariin.

Viedään Aku ja tullaan Iivon ja Mimmin kanssa saman tien takaisin. Ärsyttää koska oltiin ajateltu mennä puistoon mutta nyt on pakko mennä pesemään Touho joka on kerinnyt sotkea kylppärin seiniä myöten mudalla.  Onneksi Mimmi nukkuu ja Iivo leikkii palomiestä.

Huhhuh mikä homma. Rapaa vaan riittää ja riittää ja Touho yrittää karata jatkuvasti suihkukaapista jonka poistovesiputki  (tai mikä lie) on tukossa todennäköisesti mun hiuksista.. Ja sitten vielä seinien pesu, tai samaan syssyyn koko kylppäri! Virhe, tässä vaiheessa aamua en arvaa kuinka loppuun ajettu oon jo neljältä iltapäivällä.

Done! Puuh, jos vaikka hetkeksi istumaan.. Ai katos vaan Mimmi herää."

Kuinka nopeaa asiat unohtuukaan. Löysin tämän tekstin pätkän luonnoksista ja jotenkin muistan alkaneeni tätä kirjoittaa mutta kuten näkyy, kesken on jäänyt eikä mulla enää ole hajuakaan mitä kaikkea sitten iltapäivään mennessä on mahdollisesti sattunutkaan. Villi veikkaus on että Mimmi ei ainakaan ole nukkunut enempää päiväunia, pojat on varmaan tapellut ja olisko Ami jäänyt vielä peräti ylitöihin? Jotain normaalista poikkeavaa on täytynyt tapahtua että olen oikein vaivautunut kirjoittamaan asiasta mutta enempää en tiedä. Otsikko "vuoristoradassa" viittaa siihen että päivässä on ollut myös jotain perus hyvästä päivästä poikkeavaa erityistä kivaakin. Joka tapauksessa, tämä on muistutus ainakin siitä että ne katastrofaaliset päivätkin unohtuu ja että kotiäidin elämä on kiireistä kun kirjoitus katkeaa kesken lauseen ja löytyy puolen vuoden päästä.

♥ Nora

Silmänympärysvoide kurkkuöljystä ja aloe verasta

Tee itse silmänympärysvoide:

Joku aika sitten insta storyssa pyörikin kuva missä mä puuhailen seuraavan tee se itse- kosmetiikka tuotteen parissa. Tällä kertaa mun äidin kanssa ideoitiin silmänympärysvoide joka onkin nyt ollut pari viikkoa käytössä ja osoittautunut hyväksi. Voiteella on hyvä, kevyt koostumus sekä hyvä imeytyvyys ja se kosteuttaa tarpeeksi ilman että jää "iholle pyörimään". Parasta tietysti siinä on se että se on täysin luonnollinen.

Yritän pitää nää mun kokeilut mahdollisimman yksinkertaisina useammastakin syystä. A, helpompaa ja edullisempaa. B, ajatus luonnollisesta ja simppelistä kotikosmetiikasta kärsii jos ainesosa luettelo on yhtä pitkä kuin kaupan tuotteissa. C, säilyvyys. Aihealue on mulle uusi ja jotenkin mulla on ajatus että keep it simple niin on vähemmän mahiksia mokata pahasti. 

Tässä tuotteessa raaka-aineita on periaatteessa kaksi, mutta lisäsin kolmannen ainesosan parantamaan säilyvyyttä ja se on E-vitamiini (öljyn muodossa) joka on luonnollinen antioksidantti.

aloe vera geeli

Kaksi pää raaka-ainetta on aloe vera-geeli sekä kurkkuöljy.  Aloe vera- geeli on rasvaton, kosteuttava ja sopii hyvin herkälle iholle. Kurkkuöljy on kevyttä, kosteuttavaa ja rauhoittavaa.

Tein koe-annokset mulle ja mun äidille eli määrästä riittää kahdelle. Turha tehdä liian isoja satseja kerralla ettei vain pääse menemään huonoksi.

Kurkkuöljy

Silmänympärysvoide kurkkuöljystä ja aloe verasta

2 rkl puhdasta aloe vera geeliä 

2 rkl kurkkuöljyä

2 tippaa e-vitamiinia

Ihan ensimmäisenä, katso että kaikki välineet on puhtaita ja kuivia. Tuote säilyy paremmin lasipurkissa kuin muovipurkissa. Sekoittelin ainekset pienessä kipossa pikkuhaarukalla. Melkein pitäisi saada sekoitettua vielä voimakkaammin että öljy ja geeli sekoittuu kunnolla mutta näin pienessä määrässä se on vaikeaa. Mietin jo että löytäisiköhän jostain semmoisen mini sauvasekoittimen tai jotain vastaavaa näihin hommiin.. Purkitin seoksen lääkeruiskun avulla, semmoisen mikä on tullut lasten särkylääkepurkin mukana. Laitettiin voiteesta puolet pieneen purkkiin ja puolet semmoiseen lasiseen mini roll on purkkiin (limepop) ihan testin vuoksi. Sekoittelin voidetta vielä purkissa aika kauan, siis kansi kiinni ja ravistelin. Lopulta se sekoittuikin ihan täydelliseksi. Tavaksi on kyllä tullut aina heiluttaa purkkia kädessä ennen avaamista sillä öljy jonkun verran lähtee erkanemaan geelistä. 

Käytössä pieni purkki on osoittautunut paremmaksi kuin se roll on, harmi koska se olisi ollut tosi kätevä. Roll onista tulee helposti enemmänkin sitä geelistä erkaantunutta öljyä kuin niiden seosta.

Tällä silmänympärysvoiteella on nyt ollut kolme testaajaa ja kaikilta peukut. Yksi ihana puoli tässä vielä on toimivuuden, edullisuuden ja luonnollisuuden lisäksi nimittäin tuoksu. Tuoksu on niin raikas ja kurkkuinen että sitä on pakko vähän nuuhkia käsistä kun voidetta on laittanut, hahhah.

Hei, joko olette huomanneet mun Facebook sivulla arvonnan? Lapsimessut lähestyy ja vaikka itse en pääse paikalle niin mulla on ilo arpoa kolmen kertalipun paketti 20-22.4.2018 järjestettäville Lapsimessuille. Käykää ihmeessä osallistumassa.

♥ Nora

Mitä kasvihuoneeseen tänä kesänä

Olen aiemminkin kirjoitellut mun (tai meidän) kasvihuone harrastuksesta, viime kesäisiä kasvihuone kuulumisia löydät täältä. Nyt on se aika vuodesta kun multasormet alkaa syyhytä, tai oikeastaan mä en pidä mullasta sormissa vaan käytän hanskoja..heh.. mutta joka tapauksessa pää pursuaa suunnitelmia ja aurinkoisina kevät päivinä on ihana seisoskella kasvihuoneessa ja piirrellä suunnitelmia muistivihkoon.

Mangoldia ja yrttejä viime kesältä

Erilaisten yrttien ja salaattien lisäksi kurkku on meidän perheen listalla ykköspaikalla, lapset syö kokonaisia kurkkuja välipalaksi kun sesonki on kuumimmillaan. Tänä vuonna aionkin laittaa kolme kurkkua siemenistä ja porrastaa istutusta niin että sesonkia saisi venytettyä muutamalla viikolla, katsotaan kuinka käy.

Viime kesäisiä kurkkuja, niitä muuten riitti!

Tomaatti on myös yksi kasvihuoneen vakioista ja niitä on yleensä useampaa lajia. Nytkin tuola on taimivaiheessa kolmea tomaattilajia, siemenistä laitettuja. Tomaatissa on vaan se että ne tuppaavat kypsyä niin myöhään. Mieluiten aina tykkäisin kun satoa saisi vähän pitkin kesää eikä vasta sitten kun ollaan jo syksyn puolella. Tänä vuonna tomaatit ei siis saa yhtä paljoa pinta-alaa kuin edellisinä vuosina.

Kesäkurpitsan kukka

Yrtit ja salaatit on siitä kivoja että satoa saa jo aikaisin keväällä ja niissä simenten/taimien hinta plus hoitoon käyetty aika on sen verran pientä että hyöty suhde on todella suuri. Niiden tarjontaa aion siis monipuolistaa entisestään. Kukat ei yleensä sytytä mua niin kuin hyötykasvit eli kukkasia meillä ei juuri näy mutta tänä kesänä haluan myös syötäviä kukkia salaattipenkkiin. Kukkia aion kasvattaa myös muuhun hyötytarpeeseen, aion koittaa niiden käyttöä hiustenhoidossa ja valikoimaan tulee ainakin kehäkukkaa ja kamomillaa.

Akun sokeriherneet viime kesänä

Lapset saa istuttaa ämpäreihin omia herkkujaan kuten sokeriherneitä ja porkkanaa. Myös kurpitsat pääsee ämpäreihin ulos. Ainakin yksi chili saa paikan kasvihuoneesta sekä joku vähän eksoottisempi kasvi, vielä en tiedä mikä mutta ehkäpä joku meloni?

Jos sullakin pää sauhuaa kesän hyötykasvisuunnitelmia, kerro ihmeessä mullekkin mikä on sun pakko laittaa ja mikä jää tänä vuonna laittamatta?

♥ Nora

Sisarussuhteista

Olen luonnollisesti seuraillut paljon meidän lasten sisarussuhteita ja samalla miettinyt myös omia sisarussuhteitani. Siskon kanssa meillä on tosi pieni ikäero ja ollaankin aina oltu kavereita, joskus tiiviimmin ja joskus ollaan pidetty pientä hajurakoa mutta aina läheisiä. Kahteen pikkuveliin mulla onkin vähän enemmän ikäeroa, 7 ja 9 vuotta. Itse olen kokenut heidät aina läheisiksi ja muistan molempien syntymät kuin eilisen. Heitä olen lapsena hoivannut, teininä pikku räkänokat osasi oikein todella ärsyttää ja tapeltiin aika rajustikin mutta sitten taas aikuisiällä olen saanut heistä ystävät. Sitä sanotaankin että sisarukset on elämän tärkeimpiä ihmissuhteita sillä usein he kulkevat läpi elämän vierellä. Te jaatte samat lapsuudenmuistot, ne parhaimmat ja ne kipeimmät. Pienin meidän katraasta on vasta 7 vuotias, Akun kanssa siis samanikäinen. Vielä meidän suhde on enemmän sitä hoiva suhdetta ja toisaalta se on ihan loistavaa koska he ovat Akun kanssa niin hyvät kaverit.

Toivoisin että meidän lapset pysyisivät läheisinä läpi lapsuuden, myrskyisän teini-iän ja sinne aikuisuuteen asti. Vanhempina me aina teroitetaan lapsille että sisarukset on maailman tärkeimpiä ihmisiä. Kun pojat oikein riitelee, kysytään sanoisitko ystävällesi noin? Yleensä se pistää pojat miettimään sanojaan. Ollaan myös painotettu pojille että aina pidetään omien puolia eikä toista jätetä pulaan. Heillä on myös kunniatehtävä pitää pikkusiskosta huolta kun lähtevät suureen maailmaan. Kun kasvatan poikia pidän eritysen tärkeänä opettaa heitä kunnioittamaan naisia ja malli lähtee tietysti kotoa. Sillä vaikka kuinka koko ajan tehdään tärkeää työtä tasa-arvon edistämiseksi, on tämä maailma kärjistetysti valkoisen miehen maailma.

Siinä meidän ryhmä-rämä eilen lähdössä trulli kierrokselle. Siarukset on aivan uskomaton rikkaus, pidetään huolta että lapsetkin ymmärtää sen.

♥ Nora