Pyöräilykypärä lapsella, pakollinen vai fiiliksen mukaan?

"Pyöräilykypärä lapsella, pakollinen vai fiiliksen mukaan?"  Tuntuu vähän hassulta kysymykseltä eikö vaan? Tottakai käytetään, on ainakin mun vastaus.

Ennen lapsia en käyttänyt pyöräilykypärää mutta kun ensimmäisen kerran lähdin Akun kanssa pyöräilemään, hommasin kypärän. Esimerkki on paras opetus. Muistan kuinka 1- vuotias Aku onnistui riuhtomaan kypärän irti kerta toisensa jälkeen, joskus kuului "kops" ja kypärä oli maassa. Ei kun takaisin ja kypärä uudelleen päähän. Vaikka kuinka sitä säädin ja kiristelin, pikku- houdini kiemurteli sen irti. Laitettiinkin mun pyörään taustapeili mistä seurasin Akun puuhia ja osasin ajoissa komentaa että ei saa ottaa kypärää pois. Pian hän kuitenkin tottui kypärään ja onneksi Iivon kanssa tätä ongelmaa ei ollutkaan, Mimmi on ollut vasta kerran pyöräkärryn kyydissä ja nukahti heti eli hänen ja kypärän suhteesta en vielä osaa sanoa.

Pikkusen alle 2v Iivo pyöräilemässä ♥

Päätin kirjoittaa aiheesta koska näin tänä aamuna jotain tosi hämmentävää. Näin tilanteen jo kaukaa  kävelessäni vaunujen kanssa ja siksi kerkesin havainnoida näinkin selkeästi (en siis ole stalkannut ihmisiä, hahhaa). Eli, näin kuinka nainen ja arviolta 1-2v lapsi lähtivät piha-alueelta pyörällä, lapsi istuimessa takana. Piti oikein katsoa tarkkaan että näenkö oikein, lapsella ei ollut kypärää. Eipä ollut naisellakaan mutta se nyt ei varsinaisesti mua kiinnosta. Katselin perään kun he lähtivät ajamaan enkä nähnyt kypärää esimerkiksi roikkumassa missään tai muuta vastaavaa ja koska he lähtivät juuri pihasta se tuskin oli kerinnyt pudotakkaan. Voi olla että joku selitys olisi löytynyt, en kyllä tiedä olisiko tuohon hyväksyttävää selitystä.

Mietin, olisiko pitänyt sanoa jotain? Toisaalta olivat sen verran etäällä ja lähtivät minusta eri suuntaan että nainen tuskin olisi kuullut tai arvannut että puhun hänelle. Mitä sitten olisin sanonut? Jälkeenpäin keksin että olisin voinut sanoa vaikka "teidän lapselta on pudonnut kypärä" vaikka uskoakseni se ei ollut pudonnut mutta ehkä olisi herättänyt ajatuksia.

Tuntuu jotenkin uskomattomalta että tänä päivänä joku jättää lapselta kypärän pois, varsinkin ison aikuisten pyörän kyydissä missä vauhti on kova ja pyörän kaatuessa lapsi tömähtää korkealta.

Mitä ajatuksia herättää? Onko sulle itsestään selvää pyöräilykypärän käyttö lapsella?

♥ Nora

"Iso" lapsi rattaissa

Pari päivää sitten meinas keittää. En tapaa kommentoida keskusteluita netissä juurikaan mutta törmäsin aiheeseen joka kolahti. "Iso" lapsi rattaissa. Osa ihmisistä tuntuu kuvittelevan että jos yli kolme vuotias istuu rattaissa (ihan sama kuinka paljon ja miksi) on äiti ensinnäkin kykenemätön kasvattamaan lastaan ja lapsi jälkeenjäänyt tai vähintäänkin tämä äidin edesvastuuton ihmisrääkki, eli lapsen istutus rattaissa tekee hänestä jälkeenjääneen ja ylipainoisen. Menikö tunteisiin? No v%&&# meni. Miksi?

En voi sietää ylimielisiä pätijöitä, oli aihe mikä hyvänsä. Kukaan ei voi päteä toisen ihmisen valintoihin ilman todella hyvää syytä ja mun mielestä syyksi ei riitä se että itse tekee toisin. Ihmisiä ja elämiä on niin erilaisia. Ihan kuin rattaiden käyttö tai käyttämättömyys määrittelisi jotenkin äitiä tai lasta ja heidän kykyjään tässä maailmassa/elämässä.

Lapsi oppi kävelemään x ikäisenä ja on siitä asti kävellyt aina ja kaikkialle, no mutta kiva että tämä toimii teillä ja sopii teidän arkeen.

Antakaas kun mä kerron miksi me käytämme rattaita, ja kyllä tämä on puolustelua koska en voi olla hiljaakaan. Rattaat on meille kulkuväline, siinä missä muut hyppää auton rattiin tai bussiin me lähdetään rattailla, satoi tai paistoi, hyvin harvoin lähdetään autolla vaikka se pihassa seisookin. Tapaan sanoa että olen elämäntapakävelijä. Meillä on kaikki perus jutut suhteellisen lähellä, kaksi kauppaa, avoin päiväkoti, setlementin perhekahvila ja seurakuntatalo ovat kaikki alle 2,5km päässä + useita leikkipuistoja. Näitä matkoja on Aku 3vuotiaasta asti pyöräillyt mutta pyöräkelit ei pienellä lapsella kestä ympäri vuoden, silloin on ollut kärryt käytössä. Tuplat myin pois tuossa ennen pääsiäistä koska meillä on kaksipaikkainen pyöräkärry mikä ajaa saman asian nyt kun Iivokin on jo kaksi.

Vielä viime talvena Aku (toukokuussa täytti 5) sai istua kerhomatkat aamuisin (vajaa kilometri) kärryissä ja takas tullessa hän käveli. Miksi? Koska se on helppoa ja kätevää eikä tarvitse riidellä ja hoputtaa aikaisin aamulla + me jatkoimme Iivon kanssa omiin menoihin (perhekerho/puistokerho tms.) joissa on omat alkamis aikansa. Yleensä tässä välissä tehtiin Iivon kanssa vielä pidempi kärry lenkki, aina kun mahdollista mä kierrän pikkusen pidemmän kautta koska tämä on mun liikuntaa. En käy salilla tai jumpissa koska saan hyvin hoidettua liikunnan tarpeen päivän aikana, säästää aikaa ja rahaa. Keväällä muutimme parin sadan metrin päähän Akun kerhosta ja luonnollisesti hän ei ole kerhomatkoja sen jälkeen istunut kärryissä. En edes lähde enempää avaamaan miksi juuri 2v täyttänyt Iivo istuu  rattaissa kyllä tuon 200m matkan..

Sama homma talvi aamuisin kun mennään vaikkapa 2,5km päässä olevaan perhekahvilaan. Pojat kärryyn ja menoksi. Toinen vaihtoehto olisi mennä autolla, kävellä lapsien kanssa parinkymmenen minuutin matkaa tunti ja kantaa loppumatkasta tai kävellä 60m päähän bussipysäkille ja jeesustella kuinka ei tarvittu kärryjä.

Me käydään paljon puistoissa vähän kauempanakin, esim 4-6km päästä löytyy jo vaikka kuinka paljon mahtavia isoja puistoja joihin minä polkasen pojat pyöräkärryssä 15-25min. Aku kyllä jaksaisi sinne polkea mutta jos päälle lasketaan parin tunnin aktiiviset leikit, voisi kotimatka olla aika kituusta. Tai mitä jos lähdetään ostoskeskukseen noin 7,5km päähän. Miten superäidin pitäisi sinne saada lapsensa rehattua? Kävellen? Bussilla? Autolla? Miksei rattailla tai pyöräkärryllä? Koska yli kolme vuotiaan ei missään nimessä kuulu istua sellaisessa, sehän on lähestulkoon oksettavaa. Kertokaahan, miten autossa tai bussissa istuminen eroaa rattaissa tai pyöräkärryssä istumisesta? Muuten kuin että yhdessä vaihtoehdossa saa raitista ilmaa..

Meillä kuljetaan siis arkiset menot kärryjen turvin, tavaratkin tulee hyvin mukana. Kun taas lomareissuilla ei ole enään Akulla 3 vuotiaana ollut omia rattaita vaikka paljon ollaan kävelty koska se on erilaista kuin arkinen liikkuminen. Mielenkiintoisempaa, kiireettömämpää plus on ollut toinen aikuinen mukana tarvittaessa kantamassa. Oli Aku kolme vuotiaana pätkän matkaa jopa kantoliinalla reppuselässä kun "vähän" eksyttiin" vieraassa kaupungissa :D

Lisään vielä että mulle on ihan sama miten muut kulkee, autolla, bussilla, kävellen tai vaikka kontaten, mutta miksi pitää tehdä joku numero toisten ihmisten rattaiden käytöstä? Että X ikäinen lapsi ei VOI istua rattaissa. Miksi? Tämä sopii meille, eikä kukaan voi kyllä väittää että poikien fysiikka olisi jotenkin kärsinyt tästä "toiminnasta". Liikutaan paljon niinkin että pojat pyöräilee (Iivo ei tosin yllä polkimiin mutta se ei häntä haittaa) ja käydään potkimassa palloa, hypitään trampalla, harrastetaan jne. Nyt kun Aku on oppinut kunnolla menemään ilman apurenkaita jaksaa hänkin pidemmälle kuin apurenkaiden kanssa, minä Iivoa kärryissä työnnellen ja Aku fiukella tunnin matka menee ihan kivuttomasti eikä tylsistykään jos välillä pysähdytään leikkimään ja vaikka keräämään kukkia :)  En usko että Aku enään paljoa tulee kärryissä istumaan muutenkuin selkeästi pidemmillä matkoilla mihin liittyy muutakin rasitusta kuin matkat. Pointti on se ettei se kuulu kellekkään muulle, piste.

p.s. Ei tartte istua polvet suussa jos homaa kunnon menopelit.

No mut  hei, hyvää viikonlopun jatkoa ♥

Poikanen pyörän kyydissä

Iivo on kulkenut pyöräkärryllä aika paljonkin mutta pari päivää sitten hän pääsi ekaa kertaa pyöränistuimeen. Voi sitä naurua ja riemua kun mentiin kovaa vauhtia ja maisemat vaihtui "kukka,kukka..ooo.."  :D 

Muistan kun Aku oli tommonen 1v niin se aina sai kypärän keploteltua pois päästä vaikka mä kuinka sitä kiristin ja säädin, aina kuului yhtäkkiä  "kops" ja eiku takasi. Ainakaan tällä kertaa Iivo ei edes yrittänyt ottaa sitä pois, nautti vaan olostaan. Tehtiin semmone tunnin pyörälenkki. Käytiin mm. mun lapsuuden maisemissa pyörimässä. Kyllä oli muuttunut. Se on edelleeen semmonen maalaishenkinen hiekkatie vaikka ei oo kaukana mistään, mutta jokainen tyhjä kohta oli kyllä rakennettu.  En hirveesti viitsinyt jäädä kyttäilemään meidän vanhan talon kohdille, olis nykyiset asukkaat voineet ihmetellä :D  Mutta meidän paapan laittamat keinut näkyi olevan ja muutenkin tutun näköistä.

Nyt mä toivotan kaikille hyvää juhannusta! Me lähdetään tänään saareen ja menee varmaan ens viikkoon kun kerkeen bloggailemaan.

Tässä vielä juhannuspoikaset vm, 2011 ja 2014

Aku juhannus 2011

Iivo juhannus 2014

Ja muistakaa, viisaasti vesillä  :)

Yllätys!

Perjantaina Ami toi mulle yllärin, uuden pyörän! Ei siis ihan uus uus mutta mulle uusi. Meillä on ollut huonoa tuuria pyörien kanssa, molemmilta on varastettu useampi uusi tai uudeveroinen pyörä. Siksi meillä on ollut nyt vaan yksi aikuisten pyörä, mun uutena ostettu perus mummis ilman mitään mukavuuksia. Ami oli bongannut tori.fi:stä hienon Helkaman pyörän, se on tommoinen metallin hohtoinen beige (värihän on tärkein) ja seitsemän vaihdetta. Täytyy sanoa että oli pikkuusen mukavampi mennä ylämäessä pyöräkärry perässä vaihteellisella kuin vaihteettomalla pyörällä..

Sitä piti tietysti päästä testaamaan. Lähdettiin ilta pyöräilylle Palosaaren torille jätskille. Pohjoistuuli oli kyllä aika jäätävä mutta jätskiä piti saada.

Poikaset kyytiin ja menoksi..

Palosaaren torin suihkulähde joka ei tosin vielä ole päällä, ja mun pyörä ♥

Mitään pallojätsejäkään ei vielä saanut mutta eipä se mitään.

Aku juoksenteli suihkulähteessä..

Hyppi kivikossa...

Iivokin vähän sekkaili yksin..

...ja yhdessä.

Hieno kilikellokin mulla..

Kyllä nyt kelpaa pyöräillä!

Temppuillen

Ollaan käyty Akun kanssa perhejumpassa syksystä asti. Lähinnä sielä "sekoillaan" ja eniten Aku haluaisi juosta ympyrää isossa salissa mutta ollaan myös päästy tutustumaan erilaisiin pallopeleihin, leikkeihin ja tietysti uusiin kavereihin.

Akua ei kyllä liikkumalla pysty kovin äkkiä väsyttämään energiaa nimittäin piisaa mikä on tietysti kohta 4v pojalle pelkästään hyvä. On sielä jumpassa opittu kivoja temppujakin mm.tangolla erilaisia roikkumis ja kieppumis juttuja ja eilen Aku oppi viimein menemään itse seinää vasten seisomaan käsillä. Saattoi olla osaa myös sillä että Aku oli mummin kanssa jumpassa tällä kertaa ja halusi tietysti kovasti näyttää taitojaan mummille.

Hellunen pieni niin ylpeänä, ja syystäkin!

Nyt on ollut aivan uutta puhtia pihaleikkeihin kun pojat sai naapurilta heidän lastenlasten vanhoja autoja ison läjän. Vähän niitä putsailtiin kun olivat pitkään olleet käyttämättöminä pihalla, mitä aarteita!

Oltiin juuri puhuttu että uusia piha-autoja piäisi hommata. Mä saan aina hirveesti mielihyvää ku saa jotain mitä muutenkin olisi tarvinnut, kukapa ei.. Aika paljon ollaan saatu leluja käytettyinä, kunnon lelut kyllä kestää useamman leikkijän. 

Tänään olikin jo toiset "hätäkahvitreffit". Käytiin uudessa puistossa jossa me ei olla aiemmin oltukkaan. Se oli hieman kauempana meistä ja kurvailtiin pyörällä paikalle. Oli kiva tavata uusia ja tutumpia leikkipuisto kavereita. Tämä puisto olikin ilmeisen suosittu oli niin paljon muutenkin äitejä ja lapsia, pitääpä mennä toistekkin.

Ulkoilua ja himailua

Alkaa olla pääsiäs touhut pian ohi, sitten saaki alkaa suunnitella vappua ja poikien synttäreitä ja veneily kausikin lähenee..ihanaa. Saa herkuttelutkin vähentyä (ei toki loppua) nyt taas pikkusen kun on tullut tota suklaata ja muuta mussuteltua.

Mä oon se pöyröö joka ostaa ne viimeset -50% mämmipaketit hyllyn nurkasta kun muut jo kiertää ne kaukaa. Mä oon aina  tykänny mämmistä, niinku oikeestaan kaikesta ruuasta..Ihmettelin jo lapsenakin niitä jotka joka ruuasta nupaji "hyi mä en tykkää" "mitä tää on mä en syö" jne. Lapsena laitoin mämmiin aina sokeria päälle ja jos oli niin tietysti kermaa. Nykyään mä tykkään siitä kevyt maidon kanssa ja makeutta on kyllä tarpeeks ilman sokeriakin..

Tänään lähin amupalan jälkeen poikien kaa pyöräileen. Tehtiin jonkunmoinen lenkki ja sitten mentiin "meidän omaan puistoon" leikkimään. Tänään oli kavereitakin puistossa, se on aina kivaa  :)

Mä niin tykkään tosta meidän pyöräkärrystä ♥

Pojat hiekkalaatikolla.

Iivo innoissaan rikkoi äitin ja Akun tekemät kakut.

Kakku maistiaiset   :)

Onko näin onnellista vauvaa nähtykkään ♥

Meidän iskä on vähä flunssassa ja tuntuu että Akukin saattais sen saada... Voi olla että tänään vaan hengaillaan ja vois kattoo  vaikka jonkun leffan. Huomenna alkaakin arki.

Pitkäperjantai

Ihanaa kun on pääsiäisloma. Ne aamut on kivoja kun ollaan koko perhe kotona, yleensä Ami lähtee niin aikaisin töihin että me vielä nukutaan (sentään). Syödään aina vapaapäivinä herkku aamiainen jonka yleensä mä teen ja Aku tapaa auttaa. Tänään nousin Iivon kanssa seiskan aikoihin ja muut vasta 8.30. Kerkesin jo vähän hikeentyä että koska saa aloittaa aamupalan.. Iivolla nousi yöllä kuume, saas nähä kuinka vaikuttaa meidän pääsiäissuunnitelmiin. Pirteä se on eikä muuta tunnu olevan kun se kuume, mitä lie. 

  Herkkuleipiä, munakasta,
kahvia meille ja kaakaoa Akulle.
Iivo herkuttelee kaurapuurolla.

 Eilen käytiin meidän Siwasta hakemassa jotain pientä, ajateltiin välttää pääsiäisruuhka isommassa kaupassa. Aku tykkää kovasti pyöräillä ja osaa (enimmäkseen) olla varovainen ja pysähtyy autoteiden kohdalla. Nyt kun jokunen viikko sitten otettiin pyörät esille huomasin heti kuinka on talven aikana motoriikka kehittynyt Akulla, ei ole tarvinnut pahemmin auttaa muuta kun pihasta pois kun on niin kuoppasta. Apupyöriä ei aiota kuitenkaan vielä ottaa pois, ehkä kesämmällä? Se on niin hellunen kun se vailla huolen häivää päästelee menemään välillä täysiä ja välillä mutkittelee kaikessa rauhassa, soittelee kilikelloa ja moikkailee vastaantulijoita. Vähän tuunailtiin Akun pyörää kevään kunniaksi. Pyörä sai hienon lipun ja korin (niinku äitillä) ja uuden kilikellon. Aku haaveilee vielä semmosesta torvesta mitä voi tööttäillä (jee...).

Touhollakin on kurapuku ettei tarttisi joka päivä suihkuttaa nyt kun on niiin rapasta ollut..

Vähän se on ehkä säälittävän näkönen..?

Mä sain tämmöset ihanat kämmekkäät, on muuten oikeen kätevät. Lämmittää mutta pystyy tekeenki jotain, niinku rämpläämään pyöräkypärien solkia yms.