lauantai 18. kesäkuuta 2016

"Iso" lapsi rattaissa

Pari päivää sitten meinas keittää. En tapaa kommentoida keskusteluita netissä juurikaan mutta törmäsin aiheeseen joka kolahti. "Iso" lapsi rattaissa. Osa ihmisistä tuntuu kuvittelevan että jos yli kolme vuotias istuu rattaissa (ihan sama kuinka paljon ja miksi) on äiti ensinnäkin kykenemätön kasvattamaan lastaan ja lapsi jälkeenjäänyt tai vähintäänkin tämä äidin edesvastuuton ihmisrääkki, eli lapsen istutus rattaissa tekee hänestä jälkeenjääneen ja ylipainoisen. Menikö tunteisiin? No v%&&# meni. Miksi?

En voi sietää ylimielisiä pätijöitä, oli aihe mikä hyvänsä. Kukaan ei voi päteä toisen ihmisen valintoihin ilman todella hyvää syytä ja mun mielestä syyksi ei riitä se että itse tekee toisin. Ihmisiä ja elämiä on niin erilaisia. Ihan kuin rattaiden käyttö tai käyttämättömyys määrittelisi jotenkin äitiä tai lasta ja heidän kykyjään tässä maailmassa/elämässä.

Lapsi oppi kävelemään x ikäisenä ja on siitä asti kävellyt aina ja kaikkialle, no mutta kiva että tämä toimii teillä ja sopii teidän arkeen.

Antakaas kun mä kerron miksi me käytämme rattaita, ja kyllä tämä on puolustelua koska en voi olla hiljaakaan. Rattaat on meille kulkuväline, siinä missä muut hyppää auton rattiin tai bussiin me lähdetään rattailla, satoi tai paistoi, hyvin harvoin lähdetään autolla vaikka se pihassa seisookin. Tapaan sanoa että olen elämäntapakävelijä. Meillä on kaikki perus jutut suhteellisen lähellä, kaksi kauppaa, avoin päiväkoti, setlementin perhekahvila ja seurakuntatalo ovat kaikki alle 2,5km päässä + useita leikkipuistoja. Näitä matkoja on Aku 3vuotiaasta asti pyöräillyt mutta pyöräkelit ei pienellä lapsella kestä ympäri vuoden, silloin on ollut kärryt käytössä. Tuplat myin pois tuossa ennen pääsiäistä koska meillä on kaksipaikkainen pyöräkärry mikä ajaa saman asian nyt kun Iivokin on jo kaksi.

Vielä viime talvena Aku (toukokuussa täytti 5) sai istua kerhomatkat aamuisin (vajaa kilometri) kärryissä ja takas tullessa hän käveli. Miksi? Koska se on helppoa ja kätevää eikä tarvitse riidellä ja hoputtaa aikaisin aamulla + me jatkoimme Iivon kanssa omiin menoihin (perhekerho/puistokerho tms.) joissa on omat alkamis aikansa. Yleensä tässä välissä tehtiin Iivon kanssa vielä pidempi kärry lenkki, aina kun mahdollista mä kierrän pikkusen pidemmän kautta koska tämä on mun liikuntaa. En käy salilla tai jumpissa koska saan hyvin hoidettua liikunnan tarpeen päivän aikana, säästää aikaa ja rahaa. Keväällä muutimme parin sadan metrin päähän Akun kerhosta ja luonnollisesti hän ei ole kerhomatkoja sen jälkeen istunut kärryissä. En edes lähde enempää avaamaan miksi juuri 2v täyttänyt Iivo istuu  rattaissa kyllä tuon 200m matkan..

Sama homma talvi aamuisin kun mennään vaikkapa 2,5km päässä olevaan perhekahvilaan. Pojat kärryyn ja menoksi. Toinen vaihtoehto olisi mennä autolla, kävellä lapsien kanssa parinkymmenen minuutin matkaa tunti ja kantaa loppumatkasta tai kävellä 60m päähän bussipysäkille ja jeesustella kuinka ei tarvittu kärryjä.

Me käydään paljon puistoissa vähän kauempanakin, esim 4-6km päästä löytyy jo vaikka kuinka paljon mahtavia isoja puistoja joihin minä polkasen pojat pyöräkärryssä 15-25min. Aku kyllä jaksaisi sinne polkea mutta jos päälle lasketaan parin tunnin aktiiviset leikit, voisi kotimatka olla aika kituusta. Tai mitä jos lähdetään ostoskeskukseen noin 7,5km päähän. Miten superäidin pitäisi sinne saada lapsensa rehattua? Kävellen? Bussilla? Autolla? Miksei rattailla tai pyöräkärryllä? Koska yli kolme vuotiaan ei missään nimessä kuulu istua sellaisessa, sehän on lähestulkoon oksettavaa. Kertokaahan, miten autossa tai bussissa istuminen eroaa rattaissa tai pyöräkärryssä istumisesta? Muuten kuin että yhdessä vaihtoehdossa saa raitista ilmaa..

Meillä kuljetaan siis arkiset menot kärryjen turvin, tavaratkin tulee hyvin mukana. Kun taas lomareissuilla ei ole enään Akulla 3 vuotiaana ollut omia rattaita vaikka paljon ollaan kävelty koska se on erilaista kuin arkinen liikkuminen. Mielenkiintoisempaa, kiireettömämpää plus on ollut toinen aikuinen mukana tarvittaessa kantamassa. Oli Aku kolme vuotiaana pätkän matkaa jopa kantoliinalla reppuselässä kun "vähän" eksyttiin" vieraassa kaupungissa :D

Lisään vielä että mulle on ihan sama miten muut kulkee, autolla, bussilla, kävellen tai vaikka kontaten, mutta miksi pitää tehdä joku numero toisten ihmisten rattaiden käytöstä? Että X ikäinen lapsi ei VOI istua rattaissa. Miksi? Tämä sopii meille, eikä kukaan voi kyllä väittää että poikien fysiikka olisi jotenkin kärsinyt tästä "toiminnasta". Liikutaan paljon niinkin että pojat pyöräilee (Iivo ei tosin yllä polkimiin mutta se ei häntä haittaa) ja käydään potkimassa palloa, hypitään trampalla, harrastetaan jne. Nyt kun Aku on oppinut kunnolla menemään ilman apurenkaita jaksaa hänkin pidemmälle kuin apurenkaiden kanssa, minä Iivoa kärryissä työnnellen ja Aku fiukella tunnin matka menee ihan kivuttomasti eikä tylsistykään jos välillä pysähdytään leikkimään ja vaikka keräämään kukkia :)  En usko että Aku enään paljoa tulee kärryissä istumaan muutenkuin selkeästi pidemmillä matkoilla mihin liittyy muutakin rasitusta kuin matkat. Pointti on se ettei se kuulu kellekkään muulle, piste.

p.s. Ei tartte istua polvet suussa jos homaa kunnon menopelit.

No mut  hei, hyvää viikonlopun jatkoa ♥

14 kommenttia:

  1. Hyvä postaus! Täysin samaa mieltä. Aina näitä nillittäjiä riittää, kai se on keino korostaa sitä omaa erinomaisuutta... Jos jollakin on aikaa kulkea kaksivuotiaan kanssa tunti sitä puolen kilsan matkaa niin kiva. Meillä ei ole, ainakaan arkiaamuisin. Ja ihan tyytyväisinä aiottaan kärrytellä vastaisuudessakin, pääasia on, että arki rullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nimenomaan, jokaisella on omanlainen arki ja hyvä jos on löytynyt itselle sopiva tyyli kulkea paikasta toiseen :D

      Poista
  2. Tämä juuri, peukku hyvästä kirjoituksesta :D

    VastaaPoista
  3. Mä luulen, että osaa noista kommentoijista risoo se, että rattaita käytetään esimerkiksi ilmaisten joukkoliikennekyytien takia. Muuten mulle on kyllä ihan sama millä kukakin kulkee. Rattaat ei tosiaan eroa vaikkapa siitä pyöränistuimesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin taitaa olla ainakin pääkaupunkiseudulla/isoimmissa kaupungeissa. Siitä mä en sen kummemmin tiedä kun meillä on niin olematon joukkoliikenne :D ei taida edes päästä ilmatteeksi rattaiden kanssa kun välillä vaan on semmoisia "spesiaali-tarjouksia" joissa on kyllä muistaakseni ollut ikäraja 3 tai 4.

      Poista
  4. Aamen. Tähän vielä vois kommentoida sen verran, että ne vanhemmat, jotka pyöräilee kaupasta tai mistä nyt vaan kotio reppu selässä ja kersa pyöränistuimessa, niin vilkaiskaa joskus vaikka kaupan ikkunasta miltä näyttää... Just tulin yks päivä töistä ja ihmettelin kun lapsi istuu pää ulkona istuimesta. No, ei se mahtunu suorana olemaan, kun oli aikuisella niin paksu reppu selässä. Kaikki ei kärryä halua hommata tai voi, mutta jos menee istuimen kanssa, niin katsokaa pliis, että sillä pikkuisellakin on tilaa olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, juu ei sitä välttämättä itse huomaa jos on liian iso reppu eikä koriinkaan ihan hirveästi mahdu tavaraa.

      Poista
  5. Mummo49v
    Meillä rattaat ovat käytössä nyt ja tästä eteenkin päin vaikka pikku-ukko täyttää kohta 3 vuotta. Tänäänkin hän lähti yht´äkkiä juoksemaan suoraan ajotielle, eli vajaatkin pitää laittaa kun ei usko sanaa se mies. Välillä kuljetaan hyvin käsikädessä mutta auta armias jos näkee papan auton parkissa johon olemme menossa niin sitten juostaan. Olen huomannut, että rattaisiin kun istutaan niin siinä on turvassa autojen seassa myös mummukan mieli. Hänen äitinsä kanssa olemme kertoneet miten käy pienen lapsen jos jää auton alle mutta eihän hän sitä ymmärrä aikoihin vielä. RATTAAT RULES.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ei lapsi ymmärrä ja tuon ikäisestä on ihan kiva vähän kokeilla että mitäs nyt tapahtuu kun teen juuri sitä mitä kiellettiin.. Meillä tämä isompi on aina ollut niin sopuisa luonne ettei juuri ole uhmannut kieltoja mutta pienempi taas kokeilee senkin edestä.. ;D Siksipä hän onkin rattaissa myös oman turvallisuutensakin takia ja todellakin valjaissa :D

      Poista
  6. Ihana postaus! Painin tällä hetkellä sen ajatuksen kanssa, että tarvitaanko me tuplia loppuvuodesta. Järki sanoo, että niitä tilanteita tulee kun tarvitaan koska olen kortiton&autoton eikä kotiin jumittuminen ole vaihtoehto, mutta tämä yleinen "ei niin iso lapsi kulje rattaissa" -ilmapiiri on vaikuttanut omaankin ajatusmaailmaan, vaikkei tuo meidän poika ole vielä kolmeakaan sillon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ♥ Teet just niin kuin teille on paras. Me ostettiin tuplat vaikka Iivo syntyi 3päivää ennen kuin Aku täytti kolme ja kaksi vuotta olivat kovassa käytössä, nyt tuplat korvaa siis pyöräkärry jota voi työntää myös rattaina. Ihan liikaa joku mystinen massa (varsinkin somessa) vaikuttaa ihmisten päätöksiin että mikä on "sopivaa" tai :/ On mullekkin vähän virnistellen sanottu "ai sulla on tollaset taisteluvaunut" tms. mutta ei sen kummempaa oo kyllä päin naamaa uskallettu sanoa :D Vaikka antaa tulla vaan, mua ei haittaa ;D

      Poista
  7. Hyvä postaus! :) MInä en kyllä ole ajatellut tai muodostanut mielessäni mitään henkistä ikärajaa siihen milloin lapsi olisi "liian iso" ollakseen rattaissa. En ole jotenkin ajatellut, että tällainen ikäraja pitäisi olla..? Ehkä olisin vähän hämmästynyt jos kouluikäinen vielä istuisi rattaissa.. En tiedä!? Meillä siis käytetään vielä tuplarattaita 4- ja 2-vuotiaan kanssa. On meillä myös seisomalauta, mutta jostain syystä se taas on ollut vähemmällä käytöllä, sillä minusta tuntuu, että kun meidän 4-vuotias tarvitsee rattaita hän on jo niin väsynyt että istumapaikkaa on parempi vaihtoehto.. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti pienen väsyneen pitää päästä istumaan <3

      Poista

Kiitos kommentista ♥