Martinex ja iki-ihanat Muumit ♥ sis. alekoodin!

Muumituotteita, Martinex 

Pari viikkoa sitten vietettiin Perheblogien Kehittämispäivää ja silloin saimme myös hyvin mielenkiintoiset lahjapussit jotka meille lahjoitti Martinex.  Pussista löytyi valikoima iki-ihania Muumituotteita. Molemmat pojat, mutta erityisesti Iivo, ovat kovia muumifaneja joten kaikki tuotteet pääsi meillä heti käyttöön.

Tämän Muumipeikko pehmon Mimmi tosin nappasi omakseen jo paluumatkalla junassa. 

Muumipeikko, Martinex 

Ja tämä Haisuli juomapullo pääsi heti seuraavana päivänä Akun painitreeneihin mukaan.

Haisuli juomapullo, Martinex 

Iivo on viime aikoina innostunut palapeleistä ja jostain kumman syystä ne meidän muutamat palapelit on aika kärsineitä  (vinkki, Iivo). Mulla olikin tarkoituksena hommata pukinkonttiin palapelejä mutta en kyllä millään malttanut alkaa näitä säästämään vaan annoin ne heti Iivolle ja hyvä niin. Näiden parissa tuolla ikiliikkujalla vierähtää tovi jos toinenkin. Palapelisetti sisältää kaksi palapeliä joista toisessa on 20 ja toisessa 40 palaa.

Muumi palapeli, Martinex 

Tämä Muumipeikon kalaretki  peli on valittu vuoden lastenpeliksi 2016 enkä ihmettele yhtään! Tämä on aivan loistava peli, pienikin ymmärtää säännöt eikä kuitenkaan ole tylsä isommallekaan lapselle. Tätä siis pelataan lähes päivittäin, tässä on myös se hyvä ettei yksi peli kestä kovin kauaa joten levotonkin lapsi jaksaa keskittyä.

Muumipeikon kalaretki, Martinex 

Vielä ei olla päästy pipareita leipomaan mutta kun päästään niin tämä Piparimuottisetti pääsee kyllä heti heti testiin. Laitettiin jo strösselit eli "koristeet" valmiiksi tähän suloiseen Talvimaa minipurkkiin odottelemaan.

Muumi Piparimuottisetti, Martinex 

Talvimaa minipurkki, Martinex 

Heei! Vinkkinä teille joilla on joululahjat vielä hakusessa, tästä linkistä -> Martinex pääset suoraan Martinexin sivuille shoppailemaan ja koodilla LUMI10 saat 10% alennusta! Sieltä löydät paaljon paljon lisää muumeja sekä vaikka ja mitä muuta, käyhän tutustumassa.

Yhteistyössä Perheblogit.fi sekä Martinex

♥ Nora

Voihan sisaruskateus

Kaikki kenellä on sisaruksia tietää että jatkuvasti on joku pieni kilpailu meneillään.  Kuka saa eniten huomiota, kenellä on parhaat koulunumerot, kuka saa sytyttää saunan ja kenen lasissa on eniten limsaa. Mun lapsuuden kodissa siis varsinkin tää limsa juttu sai aina ihan järkyttävät mittasuhteet.  Vaikka ne olis mitattu millinmitalla, ei niissä olisi voinut olla kaikkien mielestä yhtä paljon. Kilpailua siis oli ja kateutta, mikä varmaan osaltaan johtui siitä että nelilapsisessa perheessä esimerkiksi kaikki herkut oli korvamerkitty. Pienen harkinnan jälkeen kerron erään tarinan isosiskojen semi törkeestä käytöksestä pikkuveljiään kohtaan:

"Olipa kerran kaksi teini-ikäistä siskosta ja kaksi heidän ala-koulu ikäistä veljeään. Pakastimessa oli jäätelöt vain siskoksille koska pojat olivat ahmineet omansa ja kovasti kärttivät näitä jäljellä olevia. Tyttöjen ei oikeastaan tehnyt mieli mutta eihän niitä poiskaan voinut antaa. Tilanne eteni ja mutkien sekä vauhdikkaan takaa-ajon jälkeen päädytään lopputulemaan jossa veljet itkee silmät päästä jäätelöjen perään ja nämä julmat siskot nauraa kippurassa, jäätelöt levinneenä pitkin ovien pieliä ja kaikkien sisarusten vaatteita. Eli, parempi jäätelö maassa kuin veljen suussa? Tarinan henkilöt saattavat olla todellisia."

Tästä päästäänkin meidän arjessa esiintyvään sisaruskateuteen. Sitähän esiintyy, tietysti. Aina kun vain toinen pojista saa jotain, on toinen vakaasti sitä mieltä että toinen saa aina jotain ja itse ei koskaan mitään. Ei silti olla haluttu lähteä sille linjalle että aina pitää saada samaa kuin veli, pojat on kuitenkin eri ikäisiä ja saavat erilaisia juttuja ja etuisuuksia. Onneksi kyse on kuitenkin aika pienistä asioista ja kateus on ohimenvää kun selitetään miksi toinen jotain saa ja muistutetaan että mitä kadehtiva itse on saanut/tulee saamaan.

Tässä yhtenä päivänä havahduin keskeltä niin absurdia tilannetta että en alkuun tiennyt itkeäkkö vai nauraa. Pojat oli koko päivän kinanneet milloin mistäkin ja aloin olla aika kypsä jatkuvaan erotuomarina oloon. Tuli aika kerätä leikit ennen ruokaa ja kohta kuulin keittiöön ihan järkyttävää älämölöä ja itkua, sekavaa syyttelyä ja puolustelua. Juoksin paikalle salamana sillä kuvittelin että nyt on sattunut jokin vähintäänkin ensiapua vaativa haaveri. Lopulta sain itkun sekaisesta soperruksesta selville mitä oli tapahtunut. Aku oli tahtonut kerätä junaradan junatallin mutta Iivo oli kerinnyt ensin. Akun pyynnöstä huolimatta Iivo ei ollut suostunut siihen että junatalli otetaan pois laatikosta jotta Aku voi kerätä sen. Kyllä luit oikein. Seisoin hetken hiljaa hölmönä ja mietin että huudanko vai itkenkö vai mitä teen, oli semmonen epätoivoinen olo. Sitten mun sisältä alkoi pulputa jotain jota ensin luulin itkuksi, romahdin polvilleni maahan ja aloinkin nauraa vedet silmissä (johtui varmaan osaltaan helpotuksestakin kun mitään ei ollutkaan tapahtunut). Tässä vaiheessa mun yleisö oli hipihiljaa. Kohta pojatkin pyyhki kyyneliä ja nauroi. Siis apua, näköjään sisarukset voi kadehtia myös siitä kuka saa/joutuu siivoamaan!

Pliis, sanokaa mulle että muidenkin lapset tekee tälläistä  :D

♥ Nora

Miten tässä nyt näin kävi?

Tässä sitä taas ollaan. Hartiat kipeenä, päätä särkee ja kädet puutuu. Tämä johtuu huonoista nukkumis asennoista ja ne huonot asennot taas johtuu levottomasta vauvasta. Mimmi on nukkunut aivan uskomattoman hyviä yöunia ihan alusta asti mutta levottomuus alkoi ehkä vajaa pari kuukautta sitten. Silloin yhdistin sen selkeästi siihen että hän oli oppimassa ryömimään ja havahtui usein harjoittelemaan tätä. Nythän on niin ettei Mimmi (7 ja puoli kuukautta) vieläkään varsinaisesti ryömi vaikka uutta oppiikin liikkumisen suhteen. Hän nostaa ylävartaloa ja peppua, valmistautuu siis konttaamiseen. Hän myös lekottelee kyljellään, harjoitteelee istumaan menoa. Mutta nämä kaikki taidot on vaiheessa. Oletan siis edelleen että tämä on syy yöllisiin heräilyihin ja kun taidot karttuu hän rauhoittuu.

Jep jep. Näiden jälkeen aletaankin yölliset seisomis harjoitukset ja kiitos uusien taitojen voi sitten vaikka ryömiä karkuun äidin kainalosta. Toistaiseksi Mimmi rauhoittuu heti havahduttuaan kun nappaan kainaloon ja ikävä kyllä tavaksi on tullut antaa tissiä. Tiedän ettei hän nälkäänsä havahdu mutta se on nopein tapa päästä itsekkin taas (hetkeksi) uneen. Yöllisten heräilyjen tahti sen kun kiihtyy viikkojen kuluessa, kelloa en yöllä katso enkä laske kertoja mutta veikkaisin että joinakin öinä tahti lähenee kerta tuntiin. Kohta on pakko tehdä jotain, mutta mitä?

Mimmi nukkuu sivuvaunussa (tai tarkoitus olisi..) mun vieressä. Illalla hän menee omaan sänkyyn nukkumaan niin että on ensin tainnutettu tissillä. Viime iltoina on pitänyt viedä tuttia useamman kerran ennenkuin itse menen nukkumaan 2-3 tuntia myöhemmin. Usein hän havahtuu heti kun tulen sänkyyn ja on sitten vieressä koko yön. Ei mua haittaa että hän nukkuu vieressä, se on ihanaa. Olisi vaan kiva saada molemmille enemmän yhtenäistä unta, luojan kiitos Mimmi ei jää valvomaan tai itke.

Peukku suussa ♥

Mistä lähdetään liikkeelle? Auttaisiko jos oppisi nukahtamaan illalla ilman tissiä? Imun tarve tuntuu olevan kova. Tutti on käytössä, ennen Mimmi "nukutti" itsensä peukalolla mutta tutti otettiin kuvioihin kun ilmat kylmeni eikä vaunuissa voinut enää syödä peukaloa. Tutti onkin sitten helppo huitoa pois ja sitä saa käydä nostelemassa.

Muistan kyllä kun poikien kanssa on tullut se hetki että tarttis tehdä jotain mutta joka kerralla ongelma kohdat on hieman erilaisia. Nyt kaipaisinkin vertaistukea, vinkkejä ja ideoita. Kaikki otetaan vastaan!

♥ Nora

Arvet iholla

Ihmisen iho on ihmeellinen. Iho on ihmisen suurimpia elimiä ja on samalla niin kestävä ja niin herkkä. Ihmisten ihot arpeutuu erilailla, mulla itsellä jää helposti pienestäkin haaverista näkyvä arpi.

Vasemmassa kämmenessä on arpi kun löin vahingossa siihen puukolla, taisin olla noin 11-12 vuotias ja oltiin partioleirillä. Haava oli syvä ja valvoin koko yön laavulla peläten saavani verenmyrkytyksen. Lopulta haava parani hyvin mutta arpi jäi muistoksi. Molemmissa polvissa mulla on pyöreät arvet kun poltin ne kyykistyessäni laittamaan saunan pesään puita, taisin olla 10v.  Vasemman peukalon mutkitteleva arpi, joka on edelleen tunnoton, tuli teininä kännissä kaatuessa. Sitä sitten yöllä päivystyksessä tikkailtiin, ei niitä elämän tähtihetkiä..

Raskausarpia mulle ei kuitenkaan ole paljoa tullut. Pari pientä jokaisesta raskaudesta. Ei mun vatsani silti arveton ole. Viime keväänä laitoin joitain paljaita masukuvia someen kun olin viimeisilläni raskaana, armollisen mustavalkoisena. En tykkää laittaa someen kovin vähävaatteisia kuvia mutta tein tässä poikkeuksen ja paljastin vatsani. Ei ollut mitenkään itsestäänselvää että tekisin niin. Tässä kuvassa mun kädet on hyvin tarkasti aseteltu. Kuva on myös otettu muustakin kuin valaistuksellisista syistä juuri tältä puolelta.

Otin myös toisen kuvan itselleni. Siltä väärältä puolelta. Siinä komeilee raskauden esiintuoma maksaläiskä. Siinä näkyy muutama haalea raskausarpi. Siinä on myös umppari arpi sekä kolme tähystysarpea. Suurimpana siinä komeilee iso arpi avoleikkauksesta. Jos mua ei tunne ja tiedä että kaikki lapset on syntyneet alateitse sitä voisi luulla sektioarveksi. Se on kuitenkin arpi kiireellisestä leikkauksesta jossa mulla poistettiin toinen munasarja endometrioosin takia. Olin kärsinyt kovista kivuista jo lähes kymmenen vuotta ja lukuisista lääkärikäynneistä ja sairaalareissuista huolimatta syytä ei löydetty ennenkuin lähdettiin varmuuden vuoksi poistamaan umpparia ja siinä samalla löydettiin todellinen syy kivuille.

Arvet on toki pienenneet ja haalistuneet vuosien myötä enkä koskaa peittele vatsaani esim. rannalla. Mutta että julkaisen kuvan jossa iso arpi loistaa keskellä vatsaa, pitää mun olla valmis kertomaan mistä se on tullut eikä tätä aihetta ole aiemmin sivuttu blogissa. Harvemmin tuota muistaakaan enään, onhan siitä aikaa. Mutta luonnollisesti kun ottaa kuvia nimenomaan vatsasta, se aiheuttaa pohdintaa. Julkaisenko kuvan koko komeudesta ja selitän vai otanko kuvan "paremmalta" puolelta.

Mutta siinä se nyt on, mun "salaisuus" jonka takia esimerkiksi söpöt masukuvat joissa kädet muodostaa sydämen vatsan keskelle, on jäänyt ottamatta. Oon kuitenkin iloinen että nämä kaikki arvet näkyy, ne muistuttaa mua eletystä elämästä.

♥ Nora

Megastar laivalla

Lauantaina oli ihan superhyper mahtavaa kun oli taas aika viettää Perheblogien kehittämispäivää. Nää on aina ollut ihan parhaita päiviä eikä tämäkään ollut poikkeus. Upeat puitteet meidän kehittelylle tarjosi Tallink Silja uudella Megastar laivallaan jossa meille oli varattuna oma kokoustila Comfort Lounge tiloista tarjoiluineen, nam! 

Uuden karheassa laivassa oli ehdottomasti sitä jotain, luksusta arjen keskellä. Kokoustila oli tilava ja valoisa, koko seinän kattavista suurista ikkunoista sai nauttia merimaisemista samalla kun katsastettiin menneet ja tehtiin suunnitelmat sekä tavoitteet tulevalle. 

Comfort Lounge Megastar laivalla

Comfort Lounge Megastar laivalla. Kuva Såfin, Lapsiparkki. Kiitos ♥

Mullahan oli matkaseurana Mimmuska koska en häntä malttanut jättää kotiin. Mimmi leikki lattialla huivin päällä kun me kokoustettiin ja löytyipä Comfort Loungen tarjoiluista Mimmillekkin sopivaa pikku purtavaa!

Pääsimme myös nauttimaan Megastar- laivan Delight buffetista joka oli todella monipuolinen ja raikas, tuoreita ja puhtaita makuja ja varmasti jokaiselle jotain. Koko matkan sai nauttia myös silmänruokana laivan upeasta sisustuksesta. 

Delight buffet, Megastar

Ruuan jälkeen käytiin Mimmin kanssa katsastamassa laivan leikkihuone josta löytyikin kaikkea kivaa katseltavaa. Meidän pojat olisivat kyllä todellakin viihtyneet leikkihuoneessa josta löytyi pelejä vähän isommille, iso kiipeilyteline liukumäkineen, piirtely mahdollisuus, paljon leluja ja muuta kivaa. Mimmi ei vielä osaa ryömiä tai istua tukevasti eikä näin ollen päässyt varsinaisesti osallistumaan mutta vietettiin pitkä tovi värikästä sisustusta ihaillen ja lasten ilakointia seuraten.

Leikkihuoneen ulkoseinällä oli useita ikkunasyvennyksiä pehmeine penkkeineen, siinäpä rentouttava paikka vanhemmille seurata lasten touhuja.

Ja siis aivan mahtava juttu mihin en itse ole muualla törmännyt, leikkihuoneen vieressä olevan ravintolan seinällä oli iso televisio josta näkyi leikkihuone, vanhemmat voivat siis seurata lasten leikkiä samalla kun itse syövät! Tälläisiä lisää kiitos.

Kerettiin myös tehdä hieman ostoksia mutta täytyy sanoa että viisi tuntia meni ihan ennätys ajassa. Liekö johtunut seurasta vai viihtyisästä laivasta, ehkä molemmista.

Kiitos Tallink Silja ja Megastar sekä upeat blogisiskot ikimuistoisesta päivästä.

Mukana menossa: Lapsiparkki, Ihan vaan tavismutsi, Kommammaa, Äiti on vähän väsynyt sekä Marialla. Erityis kiitokset meidän tiiminvetäjälle Sarille ♥

♥Nora

Yhteistyössä Tallinksilja ja Perheblogit.fi

Matkaan lähden..

 Tänään saavuttiin Mimmin kanssa ihan kahdestaan Helsinkiin! Pieni tyttöjen-reissu on mulla ollut muutenkin mielessä mutta ei tämä matka ihan puhdas shoppailu reissu ole vaikka kerettiin kyllä kierrellä sielä sun täälä ennen kuin kaaduttiin hotellin valkoisiin lakanoihin. Huomenna aamulla nähdään pitkästä aikaa Perheblogit - porukalla kehittämispäivän merkeissä. Kaikki ei harmi kyllä pääse paikalle mutta me ketkä päästään, tullaan pitään niiiin hauskaa! Tällä porukalla on aina ihan paras meno, saa nauraa taas varastoon ♥ ja jotenkin kummassa saadaan jotain järkevääkin aikaan ;D

Junamatkat meni Mimmin kuinkas muuten kuin loistavasti, on mulla loisto-tyttö ♥

Huomenna kannattaa seurailla meidän menoa instassa, jos et vielä seuraa niin -> @norudemu

♥ Nora