tiistai 31. tammikuuta 2017

Huonosti syövä taapero

Oon useastikkin maininnut että meidän Iivo on ollut aina huono syömään, tai siis siitä asti kun kiinteitä aikoinaan aloitettiin. Silloin meni monta kuukautta ennen kuin saattoi sanoa Iivon oikeasti syöneen ensimmäisen kerran jotain. Painokäyrä teki mojovan notkahduksen silloin ja Iivohan oli jo muutenkin siro vauva joten sehän tiesi painokontrollia ja päänvaivaa. Ihan kamalasti asia ei mua stressannut koska imetin ja tiesin että Iivo oli virkeä, terve, iloinen ja kehittyi normaalisti. Neuvolastakaan ei hirveästi painostettu, kiitos siitä. Ainut konkreettinen neuvo jonka silloin sain oli lisätä kasviöljyä ruokaan mutta kun Iivo ei juuri syönyt ruokaa niin.. Tein ruuat itse ja tietysti yritin tehdä niistä mahdollisimman ravintorikkaita ja energiapitoisia.

Kun oltiin Iivon 2v neuvolassa tilanne oli se että hyvien ja (enimmäkseen) huonojen kausien jälkeen en pystynyt muistamaan koska Iivo olisi edes maistanut lämmintä ruokaa. Hänelle ei ole koskaan tehnyt tiukkaa jättää vaikka useampi ateria väliin jos niikseen tulee.. Silloin tartuin tarjoukseen käydä ravintoterapeutilla. Usein ihmiset suhtautuu vähän skeptisesti ravintoterapeutteihin ja mäkin kuulin useamman tuhahduksen kun asiasta kerroin eri ihmisille. En itsekkään ole ihan pihalla ravinnon suhteen mutta päätin mennä avoimin mielin, jos vaikka saisi jotain keinoja tai varmistuksia omille ajatuksille.

Tehtiin ravintoterapeutin kanssa lista siitä mistä Iivon ruokavalio pääasiassa koostui. Se näytti kutakuinkin tältä (hyvänä päivänä):

(en erittele tähän mitä on tarjottu ja jätetty syömättä, meillä syödään terveellistä kotiruokaa)

Aamupala: 

Ruisleipää/karjalanpiirakkaa, hedelmää, kurkkua ja maitoa. Näyttää vielä ihan hyvältä.

Lounas:

Kurkkua, maitoa.

Välipala:

Ruisleipää/ jugurttia, hedelmää/ rusinoita ja usein esim. auringonkukansiemeniä/pähkinöitä, maitoa.

Päivällinen:

Kurkkua, maitoa.

Iltapala:

Jugurttia jossa päällä "kuivia" kaurahiutaleita, hedelmää, maitoa.

Hän siis jätti kaikki tarjotut lämpimät ruuat väliin. Poikkeuksena hyvin hyvin harvoin tarjotut ranskalaiset tai esim. grillattu makkara..

Nakkia grillaamassa syksyllä

Yhdessä tarkisteltiin listaa ja verrattiin ruokaympyrään. Pidin siitä että ravintoterapeutti ei ollut lainkaan kapeakatseinen. Vaikka Iivon syömiset poikkesi melkoisesti perinteisestä lautasmallista, ei se kokonaisuutena ollutkaan laisinkaan paha. Suurin puute oli vähäinen proteiinin määrä mikä tietysti johtui siitä että Iivo ei syönyt lihaa/kalaa/munaa oikeastaan ollenkaan. Mutta, se proteiinin määrä mitä noin pieni lapsi tarvitsee on lopulta aika vähäinen. Toinen huoli oli riittävä hyvien rasvojen saanti sillä me käytimme leivällä Oivariinia. Ei saatu yhtään noottia kevytmaidon tai oivariinin käytöstä :) Positiivista oli se että Iivo on aina syönyt monipuolisesti hedelmiä, eikä muutkaan hänen lempparit olleet lainkaan epäterveellisiä. Itseä mietitytti se että ainut vihannes mitä Iivo söi oli kurkku mutta kuulemma monipuolinen hedelmien syönti korvasi tätä puutetta. Puhelinaika sovittiin parin kk päähän.

Mitä tekee Iivo ravintolassa kun muut syö? Kuva Turkista viime toukokuulta.

Miten tilannetta lähdettiin ratkomaan? Sain listan hyvistä vinkeistä liittyen ruokailuun nirson lapsen kanssa. Koitin etsiä listaa mutta se on todennäköisesti mennyt roskiin..

Tärkeimmät vinkit mitä me poimittiin oli:

-Lautasella kaikki ruoat erikseen, ei sikinsokin.
-Pidetään annokset pieninä niin tulee helpommin onnistumisia, lisää saa aina.
-Ei kiinnitetä huomiota syömättömyyteen, jos ei maistu voi poistua pöydästä. Ei sirkuksia, maanitteluita tai uhkailuja.
-Kun syö tai edes maistaa, kehutaan.
-Otetaan mukaan ruuanlaittoon

Mitä muutoksia tehtiin tarjottuun ruokaan? Sovittiin että proteiinin määrää pitäisi nostaa, toiveena oli tietenkin että saataisiin Iivo syömään tavallista kotiruokaa mutta kunnes se onnistuisi hyvä olisi saada lisättyä esim. palkokasveja ruokavalioon. No, se ainut vihannes oli tosiaan kurkku tuossa vaiheessa.. Onneksi oli alkukesää ja huomattiin että tuoreet sokeriherneet maistuu joten niitä mussuteltiin mm. välipalalla. Hyvien rasvojen määrää piti myös lisätä, ehdotuksena oli lisätä öljyä ruokaan mutta kun ei syö ruokaa niin.. Vaihdoimme oivariinin levitteeseen jossa on enemmän kasvirasvaa koska leivän päällähän se helpoiten Iivolle meni. Maitoa meni myös aika paljon mikä piti vatsan täytenä ilman ruokaa. Maitoa siis tarjottiin edelleen mutta pienempiä määriä kerralla ja enemmän vettä. Oikeastaan se oli siinä, suurin muutos siis tehtiin omiin asenteisiin ja tapoihin liittyen ruokailuun.

Banaaniletut maistuu niin aamu-, väli- kuin ilta-palaksi. Ohje löytyy täältä, klik!

Siitä sitten alettiin hommiin! Alkuun Iivo ei edelleenkään syönyt ruokaa, oli vain iloinen kun pääsi nopeammin pois pöydästä :D Mutta yllättäen muutaman päivän päästä hän maistoikin lusikallisen, pian toisen, ja ennen kuin huomattiin söi kokonaisen annoksen! Kun koitti tarkistus puhelinaika, Iivo oli lisännyt porkkanan ja paprikan vihannesluetteloon sekä vaihtelevalla menestyksellä erilaiset kotiruuat. Ei tämä toki mikään ihmeparantuminen ollut, vieläkin se on ihan päivästä kiinni syökö hän vai ei. Ajattelen että kyllä se ajan kanssa helpottaa. Iivo kuitenkin syö hyvin erilaisia ruokia, ihan joka päivä vaan ei maistu. Turhauttavinta on se että ei voi ennustaa kelpaako joku ruoka vai ei. Viimeksi kun tein tätä söi kaikki ja pyysi lisää, nyt ei edes maista. Onneksi Akun kanssa tälläisiä ongelmia ei ole.

Smoothiet maistuu :) Kuva Turkista viime toukokuulta.

Tällä hetkellä vihannes lista on kasvanut vielä kesäkurpitsalla, tomaatilla ja satunnaisesti muillakin tarjolla olevilla vihanneksilla, kaikki ehdottomasti raakana. Lihan koostumus tuntuisi jotenkin ällöttävän Iivoa ja siksi teen usein itse lihapullia ja kanapullia. Niitä hän useimmiten syö, mieluummin vielä kanapullia. Jauheliha kastikkeen teen niin että n.200g jauhelihaa ja 1-1,5dl tummaa soijarouhetta, koostumus on hienompi ja molemmat pojat tykkää kovasti. Muusia Iivo ei syö oikeastaan ollenkaan ja perunan tarjoankin lähes aina veneperunoina eli teen ns. noralaisia ;) ohjeen löydät tästä vanhasta postauksesta. Joskus aamuisin tehdään smoothiet, Iivo tykkää kun se on semmoinen puuha minkä hän osaa oikeastaan yksinkin tehdä (valvovan silmän alla).

Meidän perus smoothie ohje:

-Banaani
-Maustamatonta jugurttia
-Pakkasesta marjoja esim. mustia viinimarjoja tai puolukkaa
-Hunajaa
-Kaurahiutaleita/kauraleseitä
-Liraus maitoa

Ainekset sopivissa suhteissa blenderiin ja surr surr, valmista tuli :)

Olen pitkälti luopunut perinteisestä mallista jossa syödään aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Joinakin päivinä syödään tai "syödään" nuo kaikki mutta usein jos ei ole menoa meillä nukutaan vähän myöhempään jolloin aamupala venyy ja siten kaikki ateriat. Silloin voidaan jättää joko lounas, välipala tai päivällinen väliin riippuen meidän menoista ja fiiliksistä. Kunhan aterioiden väli ei veny liian pitkäksi ja päivään mahtuu yksi lämmin ateria.

Onko muut painineet samojen ongelmien kanssa? Onko parhaita vinkkejä? Koska tämä nirsoilu oikein loppuu :D

♥ Nora

8 kommenttia:

  1. Kiitos tästä postauksesta! Itselläni on 2v poika jonka kanssa oon myös ihmetellyt ja kokeillut, testannut ja pettynyt mutta viimeaikoina myös onnistunu. Hän on aina syönyt hyvin lihoja ja hiilareita mutta kasvikset, hedelmät ja marjat oli täysin pois ruokavaliosta kun soseaika jäi taakse. Suhtautu todella epäluulosesti kaikkeen. Alotin monivitamiinit kun tuntu että hivenaineet jää niin vähälle ja sairasteltiin jatkuvasti. En tiiä mikä on muuttunu, onko tullu ikää sen verran lisää tai ollaanko vanhempina onnistuttu mutta vähitellen muutamat vihannekset, hedelmät ja marjat smootien muodossa on alkanu kelpaamaan. Pahimman nirsoiluvaiheen aikana kannoin punnitse&säästästä pakastekuivattuja marjoja ja hedelmiä kotiin, koska ne maistuivat. Annoin myös juoda sokeroimattomia pillimehuja, ettei täysin vieraantuisi hedelmien ja marjojen mausta. Virkkasin leikkeihin kasviksia ja juteltiin mikä eläin tykkää mistäkin kasviksesta. Ruuanlaittoon otin mukaan jo kaupasta käymisestä lähtien. Sai esim ite valita mitä hedelmiä ostetaan ja laittaa ne itse pussiin ja punnita. ALoin pitämään hedelmiä pöydällä lapsen ulottuvilla enkä koskaan torunu vaikka jokaisesta omenasta olis käyty puraseen yks haukku. Taputettiin aina kun maistoi. Ehkä näillä keinoilla ollaan saatu nyt ruokavalioon banaani, vesimeloni, viinirypäleet, omena, mansikka, mustikka, porkkana ja kurkku. Banaania on innostunu välillä syömään niin että vatsa menee kovalle. Aika paljon lapselle, joka ei vielä puolivuotta sitten syöny ollenkaan kasviksia ja hedelmiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon olet kyllä tehnyt työtä ja hienosti onnistunutkin! Meillä on juuri päinvastainen tilanne, kun vaikuttaisi että Iivo on päättänyt olla kasvissyöjä (tai hedelmän syöjä..) :D Edistyminen on tosiaan hidasta ja jonkun mielestä ehkä pientä mutta pystyt varmaan samaistumaan fiilikseen kun Iivo söi eräs päivä 5 isoa kanapullaa! Olisi tehnyt mieli itkeä ja nauraa :D

      Poista
  2. Enpä osaa paljon vinkkejä antaa, vaikka meidän pieniruokainen lapsi on jo ekaluokkalainen. On imetysajasta lähtien syönyt vaan sen verran että pahin nälkä menee ohi. Parhaiten uppoaa tuoreet kasvikset ja hedelmät sekä leipä, proteiiniosuus jää syömättä. On tosi hoikka, mutta toisaalta pituus on aina mennyt omalla yli +2 käyrällä eikä sairasta oikeastaan koskaan. Jossain vaiheessa lakkasin huolehtimasta ja ärsyyntymästä. Helpommin sanottu kuin tehty :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset (ja aikuiset) on tietysti erilaisia. Mua on jotenkin hämmentänyt kun esikoisen kanssa ei tälläistä ongelmaa ole ollut ja vanhemmat ollaan tai varsinkin minä ihan kaikkiruokaisia. Mua on jotenkin aina ärsyttänyt esim. tuttavapiirissä nirsoilevat ihmiset. Mutta kai se on jotenkin sisäänrakennettua eikä kasvatuksesta johtuvaa kuten olen ajatellut. Ainakin olen oppinut käyttämään mielikuvitusta ruuan kanssa ja kokeilemaan erilaisia reseptejä + yhdistelmiä. Yritän katsoa kokonaisuutta enkä yhtä ateriaa tai yhtä päivää, että lapsi kuitenkin saa kaiken tarvitsemansa kasvaakseen :)

      Poista
  3. Olipas hyvä postaus aiheesta! Meillä on nuoremman kanssa myös ollut aika paljon ongelmia ruuan kanssa lähinnä johtuen siitä, että hän (aina kun on mahdollista) täytti vatsansa ruisleivällä ja oivariinilla. Lopulta hän ei sitten oikeastaan syönyt muuta kuin leipää, koska oli esimerkiksi aamulla syönyt vatsansa täpötäyteen leivällä. Jouduimme jossain vaiheessa jättämään leivän kokonaan pois meidän ruokavaliosta, jotta hän oppisi taas syömään myös muita ruoka-aineita. Hän myös aina ollut pienikokoinen, joten oli vaikeaa luopua siitä yhdestä aineksesta jota hän söi hyvällä ruokahalulla. Puolen vuoden tsempin jälkeen hän sitten tottui myös muihin ruoka-aineisiin ja tänä päivänä hän syö jo oikein reippaasti melkein kaikkea. mm. Täysliha ja sitrushedelmät ja eikä ei uppoa vieläkään, mutta onneksi ilman näitäkin pärjää. Voiton puolella siis ollaan, mutta täydellisyyteen on vielä matkaa.. <3 Tsemppiä ruokailuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten nää meidän kirput onkin niin samanlaisia :D ♥ Oli kyllä kova paikka luopua tarjoamasta aina sitä ruisleipää ja oivariinia + hedelmiä. Mutta tosiaan, pikkuhiljaa. Meillä kyllä edistys vauhti on melko hiljainen mutta edistytään kuitenkin :)

      Poista
  4. Onnea hienosta edistymisestä!
    http://westendmum.fi

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥