Minkälainen 1 vuotias meiltä löytyy? + kuvia synttärijuhlista

1 vuotias

Meidän rakas nauru- nassu täytti viime viikolla 1 vuotta. Viikonloppuna juhlittiin lähisuvun kesken ja oli kyllä tosi onnistuneet juhlat, kiitos kaikille ♥

Mimmi on edelleen veljiään rauhallisempi vaikka onkin rohkaistunut tutkimaan ympäristöään enemmän ja on kiinnostunut uusista ihmisistä. Mimmi on aika varovainen liikkumaan ja suurilta vahingoilta ollaankin tähän asti vältytty. Hän lähti vasta päivää ennen syntymäpäiväänsä varsinaisesti konttaamaan vaikka taito onkin ollut jo jonkin aikaa. Mimmi nousee itse tukea vasten seisomaan ja ottaa askelia mutta ei halua lähteä kävelykärryllä tai talutettuna kävelemään. Täytyy sanoa että olen tästä rauhallisuudesta enemmän kuin iloinen ja nautin siitä niin kauan kuin sitä kestää. Meidän pojat on aina olleet semmoisia duracell pupuja että päätä huimaa kun muistelee Iivonkin toilailuja jo tuossa iässä, huhhuh ja hehheh..

Mimmillä on puhetaidot kehittyneet huimasti ja on jotenkin tosi hassua kun hän osaa sanoa oikeita sanoja oikeissa tilanteissa. Hän sanoo "kiikoo" eli kiitos kun saa tai ojentaa esineitä, samoin jos tahtoo jotain kuten vaikka äidin pankkikortin. Kun tavara tipahtaa lattialle kuuluu "oho" ja kun on vaarassa ryömiä liian lähelle sängyn reunaa, kuuluu "oijoi". Aamuisin kun iskä on lähdössä töihin Mimmi päivystää ovella vilkuttelemassa "hei hei". Äiti, Aku ja Touho on varmaan käytetyimmät sanat Mimmillä, iskä ja IIvo on kuulunut myös silloin tällöin. Kun pieni seikkalija onnistuu jättämään sormet kaapin väliin, kuuluu suruisa "Mimmi pipii" ja kun pitäisi saada hömpsyt tissistä, sanoo tämä reipas tyttönen "maito".  Mimmi on myös edelleen aikamoinen sylittelijä, tykkää halia ja sanoo "ahaaa" kun halitaan ♥

Mimmi pääsee hienosti mukaan isoveljien leikkeihin. Hänellä on yleensä joku rooli ja oma lelu jolla hän "osallistuu" leikkiin. On meillä vaan mahtava kolmikko.

Kielletyt jutut on alkanut kiinnostaa enemmän ja vaikka Mimmi vielä lähinnä ryömii, vauhtia kyllä piisaa kun kiire tulee vaikkapa raolleen jääneen vessan oven luo tai veljien pikkulegojen kimppuun. Kun sanon varoittavasti "Mimmii.. mitä puuhaat?" Alkaa naurun räkätys ja karkuun ryömiminen.

Synttäri herkkuja, nam!

Synttäri kakku.

Mimmi on edelleen vesipeto. Kylpyyn pitää päästä joka päivä ja aina kun hän kuulee että suihku on päällä, löytyy tämä pieni snoolailemassa suihkukaapin lasien takana. Lempi kylpylelujen kanssa hän viihtyy pitkänkin tovin, siinä kerkee vahtiessa vaikka siivota kylppärin..hah.

Aikamoinen neitikin meidän Mimmi on. Kauniit kankaat, esineet ja kuviot kiinnostaa. Kovasti hän myös "pukee" kaikkea mahdollista eli asettaa päänsä päälle vaikkapa nättiä huivia mutta pantoja hän ei enää suostu pitämään ja sekös äitiä harmittaa.

Lahjoja avaamassa ♥ 

Synttäri "kakku" eli hedelmiä ja marjoja kakkukiilteellä.

Oon niin iloinen kun meidön öihin on tullut taas jotain tolkkua omaan huoneeseen siirtymisen jälkeen vaikka toki heti alkoi etuhampaan puhkeaminen vaivata mutta sekin meni jo!

Mimmi on tosi kaikki ruokainen ja enää vältellään perus suolaa, sokeria jne. Ollaan päätetty että ei tarjota ruokajuomaksikaan lehmänmaitoa kun vesi ja ruoka maistuu paremmin kuin hyvin. Imetän vielä aamu, ilta ja yöaikaan mutta päiväimetykset on jääneet ihan viime aikoina melko harvinaisiksi luonnostaan.

Semmoinen meidän Mimmi on: Super suloinen, utelias, lempeä, iloinen ja aina hymyssä suin.

♥ Nora

Kuka väittikään ettei lapset tuu kalliiksi..

Usein kun puhutaan että lapset tulee kalliiksi, joku fiksu heittää että "eihän ne nyt niin kalliiksi tuu, se on omista valinnoista kiinni" jne.. Noo, mä rohkenen olla eri mieltä. Siitä päivästä kun poikamme Iivo alkoi hilata itseään eteenpäin, on meiltä tuhoutunut jos jonkinmoista omaisuutta.

Kaikenmoista pienempää damagea on kokenut Akun lelut. Tietysti ne rakkaimmat ja makeimmat on joutuneet riiviömäisen pikkuveljen armottomaan käsittelyyn. Sydäntäsärkevä ulvaisu "Iiivooo" kertoo aina paljon, aina ei ees heti huvita mennä katsomaan että no mitä nyt?

Eniten meikäläisen aivoon (ja kukkaroon) on kolahtanut vähän isompien hankintojen tuhoutuminen. Ostettiin viime talvena uusi tv-taso. Meillä oli ollut vuosia samanlainen eri sävyisenä vaan ja päätettiin ostaa samanlainen koska se oli ollut niin kestävä ja käytössä hyvä. No ei mennyt kauaa kun seisomaan nousua harjoitteleva Iivonen alkoi avata tason lasi ovia ja nousta niiden varaan..niks naks ja ovet oli entiset. Onneksi ei käynyt hullusti. Kohta Iivo oli paukuttanut pikku autoilla tason kannen klommoille, irrottanut vetolaatikoiden ovia ja istuskellut vetolaatikoissa niin että kiskot petti. Ollaankin naurettu että Iivo on kuin Stitch elokuvasta Lilo ja Stitch :D No siinä se riekaleinen tv-taso komeilee.

 Viimeisimpänä on tietysti tämä tietokone härdelli. Meidän pikku hommamies Akuhan tuhosi meidän edellisen läppärin muutama kuukausi sitten puristamalla muovisella liimapuristimella näytön rikki. Nyt pari viikkoa sitten Iivo veti läppärin johdosta alas takan reunalta (onneksi ei jäänyt alle) ja kun se ei vielä riittänyt täydelliseen tuhoon päättipä poikanen tanssahdella koneen päällä varmistaakseen tuhon. Arvaattekos viimeisimmän? Pari päivää sitten Iivo sai käsiinsä Amin muutama viikkoa vanhan älypuhelimen ja juoksi suorinta tietä vessaan ja sinne mulskahti pöntöön! Mitäs siinä, oma vika kun lapsi pääsee käsiksi ekektroniikkaan tai yleensäkään mihinhään arvokkaaseen tavaraan. Tuo on vaan niin ovela että se rehaa tuoleja ja jakkaroita ympäriinsä. Välillä mä vien kaikki keittiön tuolitkin kodinhoitohuoneeseen jos on pakko saada jotain tehtyä ja Iivolla on riiviö fiilis :D

Oikeesti Iivo on kyllä rauhoittunut viime kuukausina paljon ja tietää sääntöjä, hänen kanssa voi jopa neuvotella tyyliin "ensin ruoka sitten banaani" :) Mutta onhan se vilkas ja kokeilunhaluinen! Ja älkää ymmärtäkö väärin tätä tekstiä, mä otan kyllä ite vastuun siitä jos pieni lapsi pääsee rikkomaan esineitä. Tämä poikanen on kyllä niin nopea ja kekseliäs että vaikka oon samassa huoneessa en aina kerkee estää suunnitelmia, vierestä kuule katot ja kuin hidastetussa filmissä huudat "eeeeiiii" ja vahinko on tapahtunut. Ihana rakas pikku riiviö <3

Piti vielä laittaa kuva. Kuvailin taannoin näitä mantelisia puolukkamuffinsseja ja kesken kaiken huomasin että Iivo oli hiipinyt taustalle valmiina iskemään  ;)

Pieni muumi-fani ♥

Meidän Iivo, 1v 4kk, on oikea hurjapää. Juuri mikään ei jaksa kiinnostaa paria minuuttia kauempaa, paitsi tietysti kaikki kielletty esim. tavaroiden tunkeminen vessanpönttöön, kaappien kaivelu, mikron oven paiskominen ja pöydille kiipeily(näin ihan muutaman mainitakseni). 

Parin viikon aikana oon kuitenkin huomannut pientä muutosta. Se alkoi siitä kun huomattiin että Iivo sanoo "mummi-pappa" ja osoittaa muumi-pappaa, ensin luultiin että "mummi-pappa" tarkoitti mummia ja paappaa  :D  Sitten Iivo alkoi kantaa muumi kirjoja meille ja tälläytyi itse syliin kuuntelemaan. Huomasin hetkeni koittaneen ja löysinkin digiboksilta tallennettuna muutaman muumi jakson. Sehän toimii! Iivo istuu paikallaan ja katsoo parikin muumi jaksoa onnellisen keskittyneenä. Uskomatonta. Nyt muumi-mamma taitaa olla uusi suosikki koska Iivo osoittaa telkkaria ja sanoo "mammaa" vaativasti. Muidenkin hahmojen nimiä alkaa tulla jo ja Iivolla on selvästi lempi jaksokin. 

Rekvisiitat kunnossa  :D

Haisuli on vähän jännittävä..

Lempi kirjat ♥

Oon myös tosi ihmeissäni kun Iivo selvästi tykkää kirjoista. Joidenkin sivujen kohdalla hän toistaa sanoja jo ennenkuin alan edes lukemaan, se on siis kuunnellut kun luetaan. Nyt joku ajattelee että "no tietysti ton ikänen kuuntelee ja tykkää" mutta Iivo ei kyllä ole osoittanut mitään merkkejä kuuntelusta tai kiinnostuksesta aiemmin ja Akukin kiinnostui oikeasti kirjoista vasta 3vuotiaana. Tää on siis mulle uutta  :) 

Onko muiden tämän ikäisillä jo jotain "hurahduksia"?

Annaaa!

Arvaako kukaan mihin otsikko viittaa? Aivan oikein! 1vee tahtoo, kaiken ja heti. Muistan kun sanoimme että "oppisi nyt sanomaan anna, ettei tarttis vaan huutaa" :D  Nyt toivon että oppisi sanomaan "saisinko".

Anna anna anna annaaaaa! Kuuluu lähes koko ajan jostain päin meidän kotia. Jopa antaessaan jotain hän sanoo "anna". Onneksi (joskus ainakin) saadessaan haluamansa hän sanoo kauniilla äänellä "kiikkii" eli kiitti eli kiitos. On se vaan ihana ♥

Harhautus yrityksistä huolimatta tämä pikku vintiö myös huomaa kaiken. Kuten saunaan salakuljetetut trippi mehut ja äidin voileivät  :D 

Muisteltiin Amin kanssa Akun "anna" vaihetta. Ei voinut syödä eri ruokia kuin hän tai sitten piti syödä eri aikaan koska Aku kieltäytyi syömästä omaansa jos näki meillä "parempaa". Esim. ei voinut ottaa keiton kanssa leipää koska Akun olisi pitänyt myös saada ja sittenhän olisi jäänyt keitto syömättä. Ami muisti (itse en tunnusta) että kerran Ikeassa hän oli ottanut ranskalaisia ja minä siitä sitten vähän "suutahtanut" että eksä ny tajuu ettei voi ottaa kun Akunkin sitten pitää saada ja sillä on muusia  :D 

Mites teidän 1veet, pitäskö kaikki saada heti nyt?

Kun vauvasta kuoriutuu taapero ♥

Alkukesästä tuntui että mulla oli vielä vauva. Vaikka Iivo käveli (juoksi) jo mutta sanoja ei juuri tullut, puheen harjoittelu ikäänkuin lakkasi kun Iivo oppi kävelemään. Nyt Iivo on ruvennut puhumaan enemmän ja jopa tottelee välillä kehoituksia kuten "tule tänne" "mennään syömään" "haluatko kylpyyn" jne. Ymmärtää siis puhetta  :D  Välillä on tuntunut kuin puhuisi seinälle, niin kiireinen ja kova puuhaamaan tämä pikku mies on. 

Iivolla on kotona omat lempipuuhat kuten kaappien tyhjäys. Aamuisin Iivo katsoo hetken sohvalla lastenohjelmia, ehkä noin 10-15min ja sitten hän on valmis aamukylpyyn  ;D Kylvyssä käydään ennen ja jälkeen aamupalan, sitten vähän leikkiä ja ehkä vielä takaisin kylpyyn.

Pikku vesi-peto  ♥ hotellin isossa kylpyammeessa.

 Nyt Iivo on siis 1v3kk (muutaman päivän päästä) ja nukkuu pääasiassa öisin 10-12tuntia ja päivällä 2-3tuntia. Kaksi kertaa on jäänyt päikkärit kokonaan väliin kun on ollut jännää puuhaa ja kunnialla on selvitty niistäkin päivistä.

 Iivolla on aika paljonkin sanoja kun oikein rupeen miettimään, ainakin; kylpy, takki(kylpytakki), anna, vauva, äiti, aku, tissi, kirja, touho, kukka, kakka, nadja(mun sisko), pois, tänne, pallo, vettä, poppa, mummi, paappa, nukkuu, pupu, tutti, vaippa, pipo, nenä, napa, kiikkaa, hei hei .. ei nyt tuu muuta mieleen.. Iivo myös "ahaa" kun silittää, antaa paljon pusuja, sanoo "oho" kun tiputtaa jotain ja laulaa "ihhahhaa" ja kutittelee "kuti kuti". Akulla on Amin tekemä puinen leikkipyssy ja Iivo sanoo "pam pam" kun pitää sitä kädessään. Aika hyvin siis pystyy jo ilmaisemaan itseään ja huomaa kyllä että tietynlainen turhautuminen ja levottomuus on rauhoittunut kun on oppinut vähän puhumaan. Toki kaikki sanat ei tuu täydellisesti mutta me ymmärretään Iivoa ja sehän on tärkeintä.

Enpä olisi muutama viikko sitten arvannut että Iivo voi istua mielellään hetken maalaamassa  :D

Välillä Iivo jopa leikkii hetken itsekseen ja jos on kavereita niin on täysillä leikeissä mukana eikä paljon äitiä kaipaa. Jos tulee pipi niin sitten on kyllä päästävä äitin tai iskän syliin. Sanoisin että Iivolla on tulisempi temperamentti kuin veljellään, jos hän haluaa jotain sen kyllä kuulee kaikki.

Käytiin neuvolassa ottamassa toinen punkki-rokote, kolmas tulee sitten vasta toukokuussa. Paino kontrolli oli siinä samassa ja olihan se paino lähtenyt nousuun, jee  :D  Syö se siis jotain vaikka välillä tuntuukin toivottomalta.

Illalla kun on iltakylpy ja iltapala ohi, Iivo menee itse yläkerran rapuille, sanoo nukkuu ja antaa pusuja  :D  Menee siis mielellään nukkumaan ja nukahtaa aina nopeasti, ei ole koskaan tarvinnut nukuttaa. Siinä mielessä helppo kaveri. Yö hulinatkin on (taas) rauhoittunut kiitos taas uusien nukkumajärjestelyiden. Tässä välissä Iivo ja Aku nukkuivat samassa huoneessa viikon verran ja sitten Aku muutti meidän huoneeseen nukkumaan ja tämä on nyt paras järjestely. Eli Iivo nukkuu ylhäisessä yksinäsyydessään ja me muut sitten samassa huoneessa  :D   Iivo on nyt nukkunut välillä hyvin ja välillä todella hyvin joten jos tätä kestäisi nyt vaikka muutaman viikon niin voidaan kokeilla poikia taas samaan huoneeseen. 

Tampereen reissulla käytiin tietty myös Ikeassa ja Iivo sain valita ensimmäistä kertaa itse uuden lelun. Koitin näyttää vähän kaikkia ja lopulta hän sanoi "anna" kun näki tämän poika-vauvan  ♥ Sitä on nyt "ahaailtu" ja pusuteltu. 

 Muutama kuukausi on ollut hulinaa, huonosti nukuttuja öitä ja on tuntunut ettei Iivoon saa kontaktia kun se vaan viipottaa tuulispäänä menemään.  Kaikenkaikkiaan tuntuu että nyt ollaan voiton puolella, en tiedä mistä mutta kuitenkin  :D  Meillä on reipas ja aurinkoinen pikku taapero ♥

(Lisäys saman päivän iltana, Iivo sanoo myös "hyvää yötä") ♥♥