Rv 13

Rv 12+0 - 12+6

Heti alkuviikosta päästiin vihdoin ja viimein ultraan ♥ ja hyvin kaikki sielä "Davella" oli :) Se on omituinen fiilis juuri ennen kuin näkee vauvan monitorilla, mulla on aina tullut hetken semmoinen "ei sielä mitään ole" ja sitten samalla sekunnilla siinähän se on! Pyöri ja hyöri ja nieleskeli lapsivettä, nähtiin kuinka ensin masu suureni kun oli nieleskellyt ja sitten virtsarakko :D sitten hän nukahti raskaan urakkansa päätteeksi ♥ Osallistuttiin sikiöseulantaan kuten aiemminkin ja senkin suhteen kaikki ok.

Kyllä nyt helpottaa. Uskalsin viimein julkaista blogissa uutisen ja kerrottiin myös pojille. Aku tietysti oli innoissaan ja onhan hän jo vuoden verran kysellyt että koskas se seuraava vauva tulee :D Hänen mielestään vauva on ehdottomasti poika ja nimi voisi olla esimerkiksi Aku..

Iivo ei tainnut ihan ymmärtää ensimmäisellä juttelulla, hän huuteli väliin meidän jutellessa aiheesta "nyt riittää" "lopeta" "nyt loppu pelleily" :D apuaa... mä en kestä.

Olo on nyt henkisesti huomattavasti parempi ja vapautuneempi, enään ei aio peitellä vatsaa joka on jo kasvanut jonkin verran. Fyysisesti olo ei ihan simbsalabim muuttunutkaan vaan tutut ystävät päänsärky, pahoinvointi ja väsy on edelleen seurana. Onneksi selkä on ollut paremmassa kunnossa, pidetään peukkuja sen suhteen..

Kiitos kuvasta Nadjan ♥

♥ Nora

Rv 11

Rv 10+0 - 10+6

On tämä nyt kumma kun olo on aamusta iltaan yhtä nuutunut ja oksettaakin tasaisesti koooko ajan. Plussana nyt on ilmestynyt näppyjä naamaan ja hiuksetkin on ihan "epänormaalit". Aiemmissa raskauksissa nämä oireet on alkanut paljon aiemmin ja nyt kerkesin jo vähän tuuletella että olisin ehkä niiltä säästynyt.

Valoa näkyy tunnelin päässä sillä muutama energia puuskakin on ollut tällä viikolla. Yks aamu laitettiin Iivon kanssa kasvihuonetta vähän talvikuntoon ja liikuntaakin olen jo jaksanut vähän harrastaa. Oikeastaan se oli jo viime viikolla kun aloin tehdä taas kävelylenkkejä, ihan joka päivä ei jaksa mutta pikkuhiljaa.

Ruokahalu olisi ihan valtava, vähän pystyy hillitsemään mutta sitten tulee vain kiukkuiseksi. Se on ihan uskomatonta kuinka kovaa voi tehdä mieli jotain ruokaa! Onneksi ei hirveästi makeaa tee mieli, laiha lohtu :D

Aika vähän olen miettinyt aikaa sitten kun vauva oikeasti syntyy. Vaunuja olen vähän miettinyt ja mihin pinnasänky sijoitetaan, vaikka vauva tuskin siinä paljoa nukkuukaan mutta kyllä se kuitenkin laitetaan. Se päätettiin että äitiyspakkausta ei oteta tällä kertaa vaikka siitä ollaankin tykätty. Ollaan kaksi pakkausta otettu joten makuupussit löytyy jne. ja muutenkin tarvikkeita ja vaatteita (ainakin pojalle).

Tekisi niin mieli kertoa pojille, varsinkin kun kaikki läheiset ja esim. perhekerhon äidit tietää mutta ollaan päätetty että kerrotaan ensimmäisen ultran jälkeen. Ihan siksi että jos kaikki ei olisikaan niin kuin pitää, olisi pienten lasten vaikea käsitellä sellaista asiaa. Toki myöhemminkin voi sattua mitä vaan mutta tälläinen varotoimi nyt kuitenkin, sitten kuvan kanssa on kiva kertoa.

♥ Nora

Rv 10

Rv 9+0 - 9+6

Väsy väsy väsy.... Tekis mieli huutaa että antakaa mun olla! Kaiken tämän väsyn ja oksettavan olon lisäksi päätä on särkenyt koko viikon JA otin vielä loppuviikolle 3 iltavuoroa ..jee .. Niskaturvotus ultra- aika saapui, pitäisi jaksaa odotella vielä kolme viikkoa, huoh.. Jotenkin tuntuu että kaikki on edelleen niin alussa vaikka samalla tuntuu että olen ollut jo ikuisuuden raskaana. Vatsa pömpöttää ja mua vaivaa ihan yllättävän paljon tämä turvonnut olemus. Sitä luulisi että tämä "muodonmuutoksen" hyväksyminen olisi kerta kerralla vaan helpompaa mutta tämä tuntuukin olevan vaikeampaa.

Blogi on ollut ihan hunningolla, tuntuu vaikealta kirjoittaa mitään liiba laabaa kun ei voi kirjoittaa siitä mikä päällimmäisenä päässä pyörii. Sekin vähän ahdistaa, että "pitäisi" kirjoittaa edes jotain, mutta eihän mun pidä.

Sitä paitsi, mä haluan etelään. Oonkin jo pyöritellyt päässä että sitten ennen kuin vauva alkaa syödä kiinteitä voisi lähteä oikein pariksi viikoksi jonnekkin ♥ Sittenhän sitä rahaakin on kuin roskaa kun saa taas äitiyspäivärahaa ;D

Hohhoijaa, ehkä ensi viikolla on jo positiivisemmat mietteet..

♥ Nora

Rv 9

Rv 8+0 - 8+6.

Huono olo ja väsy on jatkunut aika uuvuttavana. Tällä viikolla oli ensimmäinen neuvola, eihän sielä nyt mitään ihmeellisyyksiä tapahdu tässä vaiheessa. Juteltiin, paino ja hemoglobiini tarkistettiin. Paino oli noussut 1,5kg. Otti päähän, viikko aiemmin nousua ei ollut yhtään. Tämä vetämättömyys ja huonoon oloon syöminen on niin peestä. Ainut lohtu on että tämä olo väistyy ja sitten jaksaa taas katsoa tarkemmin mitä syö ja liikkua, jos pystyy muilta vaivoilta liikkua..

Hemoglobiini oli vain 112 ja se oli yllätys. Mulla ei ole koskaan ollut näin huono ja oon nyt yrittänyt saada sitä nousuun mm. lisäämällä aamupala smoothieen pakastepinaattikuution.

Meilllä on muuttunut neuvola systeemit sitten viime kerran siten että meillä ei ole enään alueellisia omia äitiysneuvoloita vaan kaikki on keskitetty yhteen paikkaan. Mä oo usein muutenkin vähän muutosvastarintainen eli en tykkää tästäkään muutoksesta. Meiltä on niin kiva kävelymatka tuolle omalle terveysasemalle joka on pieni, tuttu ja turvallinen. Nyt pitää lähteä autolla ja kun kävin nyt yksin tsekkaamassa paikan niin en taida voida poikia ottaa mukaan lainkaan. Aku oli mukana jokaisella Iivon ajan äititysneuvola ajalla (paitsi lääkäri ja  ultrat). Nyt asiaa vaikeuttaa jo ihan se että sitä iänikuista pissanäytettä ei voi vain jättää vessassa olevasta luukusta (kuten ennen) vaan se täytyy testata itse vessassa. Haluanpa nähdä sen super-mutsin joka hoitaa homman tyylikkäästi vilkaan kaksivuotiaan tuhotessa näytteenotto-kärryä siinä sivussa.. Paikka ei nimittäin vakuuttanut että voisin jättää pojat hetkeksikään yksin odotustiloihin. Oman terveysaseman lastenneuvolan tiloihin (joissa myös äitiysneuvola ennen sijaitsi) olen voinut jättää pojat hetkeksi leikkimään ja kipaissut itse vessassa.

Onneksi kuitenkin sain saman "tädin" kuin edellisissä raskauksissa, hän tosin oli ensimmäisellä käynnillä lomalla mikä sekin tietysti harmitti mua :D Nyt tunnen olevani kuin kaksi vuotias joka huutaa "ei tykkää!". No, se on semmosta. Viikon positiivisena, yks päivä oli paljon parempi kuin muut!

♥ Nora

Rv 8

Rv 7+0 - 7+6

Huuhhuuh.. Nyt on sitten kärsitty oikein urakalla pari päivää. Ollaan oltu reissussa muutama päivä ja luulen että se rasitus iski kunnolla vasta kotona sillä olen ollut aivan kuoleman väsynyt, huonovointinen ja päätäkin särkee. Ihan kuin olisi joku elämän pahin darra, kädet tärisee, silmät ei pysy auki, päätä kun kääntää niin tuntuu kuin aivot heiluisi, kylmäkin on. Onneksi reissusta selvisin lievemmillä oireilla.

Muutamana yönä olen myös heräillyt kohdun kasvukipuihin jotka tuntuu ikään kuin suonenvetona alavatsalla. Muistan kuinka säikähdin niitä ensimmäisessä raskaudessa. Varsinaisesti kasvukivut ei tunnu kipeinä mutta kyllä minä ainakin niihin herään usein kylkeä kääntäessä.

Uskomatonta kuinka tämä huono olo vie kaiken energian. En ole kuin maannut ja syönyt. Nyt on sunnuntai ja olen tällä viikolla vain maanantaina varsinaisesti tarkoituksella liikkunut. Toki reissussa tuli käveltyä paljon mutta silti on aivan hirveän turvonnut ja tukkoinen olo. Eilen ja tänään on satanutkin kaatamalla, sataa todennäköisesti koko päivän. Miten mä saan raahattua itseni ulos ja liikkumaan? Keskiviikkona on ensimmäinen neuvola enkä haluaisi aloittaa tätä touhua kauhealla painonnousulla kun juuri viime viikolla suunnittelin muuta  :D No, kyllä tästä noustaan viimeistään kun olo paranee.. eikö?

♥ Nora

Rv 7

Rv 6+0 - 6+6.

Turvotus ei ole niin pahaa kuin muistelin edellisistä raskauksista ja olo on muutenkin parempi. Pientä pahoinvointia on edelleen iltaisin ja nyt myös aamupäivisin. Väsy vaivaa mutta se ei ole (vielä) lamaannuttavaa.

Mitä tämä oireiden vähyys sitten tarkoittaa? Tuulimuna? Kohdunulkoinen? Keskenmeno? Vai olenko  vaan onnekas? Vai teenkö johtopäätöksiä aivan tyhjästä..

Ensimmäisiä nimiä on heitelty ilmaan, lähinnä vitsillä. Muutamia kertoja tätä raukkaa pientä on kutsuttu Daveksi :D (juu ei tuu meneen läpi). Mielessä on jo käynyt ajatuksia tulevasta painonnousustakin mikä ei nyt sinällään huoleta, tiedän että ne kilot lähtee kyllä eikä mun itsetunto romahda hetkellisiin liikakiloihin. Mullahan on tullut "ihan kivasti" kiloja aiemmin, 19 ja 17, toivoisin että nyt saisin vähän paremmin hillittyä nousua. Toisaalta mulla on ollut sellaisia
fyysisiä vaivoja joihin en ole voinut vaikuttaa ja jotka on pakottanut vähentämään normaalia liikkumista.

Harmikseni saankin todeta että iskias vaivat alkavat tässä kolmannessa raskaudessa jo viikolla 7. Ensimmäisessä raskaudessakin se alkoi jo noin viikolta 11 ja toisessa ehkä viikolla 9, eli joka kerta aiemmin. Toisella kerralla sain pidettyä iskias vaivat paremmin hallinnassa venyttelyillä pitkin päivää mutta pahat liitoskivut lopulta lyhensivät mun päivittäiset lenkit semmoiseen vartin pyrähdykseen itku silmässä. Mietinkin välillä että voisiko jalat vaan pettää alta yhtäkkiä ja kuinka siitä sitten toivuttaisiin?

Nyt olenkin miettinyt kuinka aion pyrkiä liikkumaan raskaus aikana. Rakastan kävelyä mutta arvailen että pitkät kävelylenkit ei tule onnistumaan läpi raskauden ainakaan ilman jotain muuta liikuntaa mikä auttaisi pitämään selän kuosissa. Olen harkinnut joogaa, myös uimahallissa voisi taas alkaa käydä säännöllisesti kuten ensimmäisessä raskaudessa, vedessä tunsin olevani lähes normaalissa kuosissa kun taas kuivalla maalla kävely oli yhtä tuskaa.

Nyt nokka kohti viikkoa 8 ♥

♥ Nora

Rv 5

Tosiaan, meille nyt sitten tulee baby number 3. Minä joka olin joskus sitä mieltä etten välttämättä halua yhtään lapsia! Jotenkin kolme kuullostaa hyvältä ja järkevältä, vaikka eipä näitä asioita täysin järjellä päätetä jos päätetään ollenkaan. Kuitenkin ollaan niin onnellisessa asemassa että odotetaan suunnitellusti meidän kolmatta lasta joka syntyy siis todennäköisesti maaliskuussa 2017. Sanottiin vitsillä kun Iivo syntyi että seuraava saa sitten syntyä kelirikkona (rannikkolaiset ymmärtää), heh, aika nappiin meni.

Aion julkaista tällä lailla jälkijunassa tunnelmia alkuraskauden ajoilta koska ilmeisistä syistä en näitä silloin halunnut julkaista.

Tein raskaustestin rv 4+3. Olin aavistellut jo useamman päivän mutta en halunnut hosua testin kanssa, selvä ero aiempiin raskauksiin ;D Varsinaisia oireita ei tässä vaiheessa ollut, vain jäätävä turvotus vatsassa. Mulla on aina käynyt niin että heti plussan jälkeen on housut alkanut kiristää, johtuen juurikin turvotuksesta.

Pari päivää plussan jälkeen alkoi tulla tuttuja oireita: näppyjä naamaan, hiukset on lättänät ja kurittomat myös välillä tulee huono olo varsinkin jos ruokailujen välit jää liian pitkiksi. Viikon kruunaa herkistyminen Pokemon tunnarista.. Oikea käsi myös kipeä, netin selailusta :D keskustelupalstoja, lastentarvike liikkeitä, kiellettyjä ruoka-aineita.. jy nou.

Varsinaisesti tämä raskaus ei vaadi tässä vaiheessa mitään elintapa muutoksia, tyttöjen mökkireissut nyt toki jää hetkeksi väliin ja sauna oluet saa unohtaa, joitakin ruoka aineita pitää korvata muilla kuten joitakin pehmeitä juustoja. Todennäköisesti kohta ei enään kahvi maistu ja se saakin jäädä sitten loppuraskauden ajaksi pois koska aiheuttaa mulle raskaana hirveetä närästystä. Sama homma Sriracha chili kastikkeen kanssa, siitä tulee kova paikka koska oon ihan koukussa siihen.

Tässä vaiheessa tuntuu että on ikuisuus ennen kuin vauva syntyy tai edes raskaus näkyy tai että oireet edes kunnolla alkavat. Toisaalta on hyvä että on aikaa Iivollakin vähän kasvaa ennen kuin siitä pienestä tulee isoveli ♥

♥Nora