Rv 36

Rv 35+0 - 35+6

Tämä olikin pikkuisen tympeä viikko. Viikko alkoi tosin hyvin kun vietettiin poikien kanssa pitkä päivä sisäleikkipuistossa, mukana oli myös mun sisko lapsineen ja aika hujahti ihan huomaamatta. Tiistai aamuna heräsin kuitenkin kamalaan oloon ja oksennustautihan se sitten oli... Ei onneksi kuitenkaan noroa! Akulla oli ilmeisesti myös vähän huonoa oloa mutta minä jäin ainoaksi oikeasti sairastuneeksi. Hyvä tietysti niin. Onneksi on Netflix ♥ sillä todellista lepoa oli tiedossa vasta iltapäivällä neljän jälkeen. Tauti oli sikäli lievä että oksentelin vain tiistaina mutta epämääräinen olo jatkui seuraavankin päivän niin ei sitten kerhoiltu yhtään. Torstaina käytiin illalla koko perhe kylpylä Tropiclandiassa uiskentelemassa. On ollut koko talvi tarkoitus mennä, siis koko perhe. Poikien kanssa ollaan käyty aamu uinneilla mutta nyt saatiin aikaiseksi ja oli kyllä mahtavaa. Akuhan oppi jo viime kesänä jonkin verran uimaan mutta näin talvella ollaan kuitenkin sen verran harvoin uitu että aina ikään kuin unohtuu siinä välissä ja vaikka muistuukin mieleen uinnin aikana, varsinaista kehitystä ei ole tapahtunut. Nyt Aku kuitenkin ui pidempiä matkoja kuin aiemmin, jess!

Pöpön takia mulla jäi tosin neuvola aika väliin, se missä piti tarkistaa kuinka päin vauva majailee. Olin tuolloin jo sitä mieltä että vauva on löytänyt paikkansa pää alaspäin ja viihtyi tietyssä asennossa monta päivää, mutta nyt se on kyllä heitellyt semmoista volttia ettei mitään haisua hänen suunnitelmistaan. Rankan alkuviikon jälkeen Ami oli kultainen ja vei pojat koko viikonlopuksi saareen ♥ Ihanaa kun Iivokin alkaa olla sen verran iso että hänet voi ottaa "miesten reissuille" mukaan :) Mä vietin oikein rentouttavan viikonlopun kotona, vaikka esimerkiksi näitä liitoskipuja ei enää oikein levätä pois mutta teki hyvää kun ei tarvinnut "suorittaa" enempää kuin mihin kroppa tuntuu pystyvän. Välillä nivuset ikään kuin lukkiutuu hetkeksi, eikä jalka meinaa nousta. Supistukset on taas rauhoittunut. Päivittäin tulee paljon harjoitus supistuksia ja yksi-kaksi kipeämpää plus jalkoja ja selkää jomottaa koko ajan. Kyllä ne mun puolesta saisi tehdä hidasta valmistautumista h-hetkeen.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkee, vatsa ei ole laskeutunut vielä vaikka ehkä aavistuksen alempana on kuin aiemmin. Kyllähän tätäkin palloa tulee ikävä ♥ ja sitä jatkuvaa möyrimistä.

♥ Nora

Mitä mukaan synnärille?

Aloittelin tuossa hetki sitten synnytyskassin pakkaamista. Mua jotenkin huvittaa tuo sana, "synnytyskassi". Joka tapauksessa nyt se on kutakuinkin pakkailtu vaikka se saakin todennäköisesti vielä jokusen viikkoa tuossa mojua.

Netti on pullollaan vinkkejä ja keskusteluita mitä pakkaan synnytyskassiin? Mun mielestä monet listat on ihan hirveen pitkiä ja monimutkaisia sillä itse koen ettei sielä sairaalassa nyt niin hirveästi tavaraa tarvitse. Tietysti jokainen synnyttäjä on erilainen ja näin ollen on kassin sisältökin. En pakannut juuri mitään turhaa edes ensimmäiseen synnytykseen ja kassin sisältö, kuten kassikin, on pysynyt aika samana. The kassi on ihan vaan tuommoinen vanha Puman olkalaukku, se on sopivan kokoinen ja niin edelleen. Miksei olis kiva hommata joku kivannäköinen viikonloppulaukku, niinku ihan muutenkin kuin synnytyskäyttöön.. mutta eipä ole tullut hankittua joten tällä mennään :)

Synnytyskassin sisältö:

1. Tärkeintä mulle on omat hygienia välineet ja toilettilaukku viekin isoimman tilan mun laukusta. Toilettilaukusta löytyy:

-Shampoo + hoitoaine ja kasvojen pesuaine. Suihkusaippuaa on turha pakata koska sairaalassa on.
-Hammasharja ja hammastahna.
-Päivävoide, yövoide ja silmänympärysvoide + hajustamaton vartalovoide. Muistan kuinka ensimmäistä kertaa synnärillä ollessani mulla oli mukana vaan joku vartalovoide mikä silloin oli käytössä. Tuntui kamalalta ottaa vauva suihkun jälkeen iholle kun huomasin kuinka vahva tuoksu voiteessa oli, siksi siis hajustamaton.
-Medela lanolin- nännivoide. Aiemmin sairaalasta on saanut pienen kannellisen lääkekipollisen lanolin- voidetta ja se on riittänyt aika pitkään kotonakin koska se on hyvin riittoisaa. Varmuuden vuoksi kuitenkin pakkaan tälläkin kertaa oman koska käytännöt muuttuu koko ajan ja kun näitä säästöjä tehdään ei voi tietää mistä seuraavaksi säästetään, ehkäpä tissi-rasvasta?
-Huulirasva
-Pari pampulaa, pinnejä ja panta, hiusharja. Ei sitä tiedä kuinka mä haluan hiuksia sielä pitää..
-Muutama liivinsuojus ja pari sidettä kotiinlähtöä varten.
-Nämä on lähinnä myös kotiinlähtöä varten: Hiuspuuteri (tuntus kamalalta suihkutella lakkaa/kuivashampoota synnärillä..), peitevoide, valokynä, kulmakynä, ripsari.

2. Puhtaat alusvaatteet mukaan lukien pehmeät imetysliivit kotiinlähtöä varten. Jos vaan tilanne sallii pyrin lähteä kotoa sellaisilla vaatteilla joilla voin tulla takaisinkin, tarkoittaa että ovat mukavat ja puhtaat :D Jos näin ei ole, saa Ami tuoda mulle sitten toiset vaatteet, en lähde turhaa pakkailemaan monia vaatteita. (Meillä on 10-15 min ajomatka synnärille)

3. Sisätossut. Muistaakseni vielä vuonna 2011 synnärillä oli jotkut muovitossut mutta 2014 ei ainakaan enään ollut. Ilmankin pärjäsi, sukkasillaan hiihtelin osastolla mutta kun kaapista tupsahti vastaan viime toukokuiselta Turkin reissulta mukaan napatut vielä paketissa olevat hotellin tossut, päätin heittää ne kassiin. Ne voi sitten heittää roskiin kotiinlähtiessä, vähä etelänloman luksusta kato ;D

4. Kameralaukku. Tää on toilettilaukun jälkeen tärkein ja tilaa vievin juttu mitä mun kassista löytyy. Kameralaukussa on: kamera, laturi, mini- tripodi, linssinpuhdistus liina, kännykän laturi ja nappikuulokkeet kännykkään. Nämä on sielä siis aina, näytti sielä olevan vielä pampula, pieni vihko ja kynäkin :D

5. Neuvolakortti. Tää olis vissiin se oikeesti tärkein..

6. Evästä. Mulla ei ollut ekalla kerralla mitään evästä. Pieni trauma jäi siitä kun n.23.00 illalla käveltiin sairaalan käytävillä ja koitettiin saada supistuksia voimistumaan. Mun teki hulluna mieli kokista ja olihan siinä limsa-automaatti mutta se toimi vaan kolikoilla! Meillä ei tietenkään ollut kolikoita, miksei se voinut toimia kännykällä!? Tokalla kerralla mulla sitten olikin limsaa ja kuplavettä. Nälkää ei ole koskaan tarvinnut nähdä vaan ruokaa on tarjoiltu todellakin riittävästi. Aiemmilla kerroilla osastolla on saanut käydä itse hakemassa välipalaakin, nyt en tiedä onko käytäntö muuttunut, pitänee ottaa selvää.. Ainakin kuplavettä lähtee tälläkin kerralla mukaan. Voi olla että pakkaan myös muutaman appelsiinin ja kuorittuja maapähkinöitä, ne on ollut mun himo nyt viime aikoina.

Näillä mennään. Entäs vauva?

Vauvalle sairaalaan:

Vauvalle en pakkaa omaan kassiini mitään. Hän saa kaiken tarvittavan sairaalan puolesta. Kotiutumis vaatteet olen katsonut valmiiksi ja Ami saa tuoda ne sitten kun sen aika on. Vauvalle on pakattuna:

Body, housut, sukat, trikoo-tumput, villasukat, ohut villahaalari, paksumpi pipo, oma "rätti" sekä toppapussi kaukaloon. Säätä on vaikea ennustaa mutta luulisin että tällä setillä pärjää lämpöisessä autossa muutamasta pakkas asteesta muutamaan lämpöasteeseen. Toppapussin voi vetää ihan suppuun tai vähän raottaa tilanteen mukaan. Rätin voi laittaa kaukalon päälle ulkona liikkumisen ajaksi jos ilma tuntuu raa´alta. Jos pakkasta sattuisi olemaan reippaammin, voi villahaalarin vaihtaa paksumpaan teddy-haalariin.

Pojat ovat saaneet myös ostaa siskolle pienet lahjat jotka tuovat sitten sairaalaan kun tulevat katsomaan. Aikoinaan Aku osti Iivolle unipupun ja nyt Iivo sai ostaa vauvalle unipupun. Tai tämä on kyllä joku ihana siivekäs yksisarvinen mutta kuitenkin. Iivo olisi mielellään ostanut vauvalle samanlaisen kuin hänellä itsellään on mutta tämä oli sitten toiseksi paras. Aku taas sai valita siskolle tutin ja tuttinauhan :)

Jaa a. Ehkä siinä on kaikki ajateltuna? Jos ei, niin aina Ami voi kipaista hakemaan :)

Mitä teidän synnytyskasseista on löytynyt/tulee löytymään? Mikä on ollut ehdottomasti tärkeintä ja mikä turhaa?

♥ Nora

Rv 34 + 35

Rv 33+0 - 34+6

Välillä tuntuu mahan pohjassa perhosia, ei enää pitkä aika h-hetkeen. Välillä sinne on ikuisuus, se on ihan yhtä kaukana kuin pari kuukautta sitten.

Liikkuminen on jo aika hankalaa ja oonkin vähentänyt kävelylenkkejä, mun viimeistä liikuntaa muistuttavaa aktiviteettia.. Puolen tunnin- tunnin kävelylenkki voi aiheuttaa sen että loppu päivänä en meinaa päästä edes kotosalla liikkumaan plus se imee kaikki mehut ja oon rättiväsynyt. On ollut ihanaa kun energiaa riittää kotona puuhailuun, nyt on nimittäin pesänrakennus vietti huipussaan (siis oikeesti, oon rehannut taas risuja ja oksiakin kotiin..). Tässä yksi päivä oli tosi lämmin, se taisi olla se föhn(?)- tuuli juttu, silloin aloitin ikkunoiden pesun ulkoa päin. Kesken se toki jäi mutta onpahan aloitettu :)

En oikein osaa enään sanoa mikä kipu on mitäkin. Koko keskivartalo ja lantio, jalat myös, on vaan tulessa koko ajan. Iskias, liitoskivut, supistukset, lihaskrampit, kaikki sulassa sovussa. Niin ja närästys. Viime aikojen riesa on ollut kivuliaat supistukset joita tulee päivittäin, siksikin vähensin kävelyä kun se tuntuu olevan yks pahin laukaisija. Välillä on jopa pieni huoli käynyt mielessä, näin kolmatta odottaessa nimittäin kyllä tunnistan "ihan oikean" supistuksen ja nää on ollut semmoisia mitä tulee alkuun kun synnytys on lähtenyt käynnistymään. Onneksi ovat kuitenkin loppuneet aina.

Viime viikolla oli viimeinen neuvola- lääkäri käynti. Supistukset ei olleet saaneet mitään muutoksia aikaan, mikä on tietysti tässä vaiheessa hyvä. Pojat on syntyneet 40+2 ja 40+1 eli kyllä mä vähän luotinkin siihen että tämäkin pysyy kyydissä lähelle laskettua, saapi nähdä. Vauva on ollut raivotarjonnassa mutta viime aikoina liikkunut niin villisti etten itse enään oikein osannut sanoa kuinka päin hän on. Lääkäri oli samaa mieltä, eli ei osannut heti sanoa miten päin on. Hetken päästä hän oli sitä mieltä että rt mutta koska oli jo ilmaissut epäilynsä, asia tarkistetaan. Meidän neuvolassa on ultra mutta kukaan ei kerinnyt sitä siinä paikassa alkaa tarkistamaan joten pitää mennä erikseen.

Lähimetsän kiipeily paikka :)

Ollaan poikien kanssa keksitty uusia kivoja juttuja mitä mun on helpompi heidän kanssaan toteuttaa. Jos ennen lähdettiin aina vähän kauemmaksi vaikkapa metsään leikkimään, koska siinä ohessa saa lenkkiä ja meillä on tietyt "mestat" missä käydään. Nyt ollaan huomattu että tuossa tien päästä alkavassa metsä-alueessa on ihan huikeita leikkipaikkoja. On vuorikiipeilypaikka, iso liukurimäki (liian hurja pulkalla), isoja kiviä joiden väliin tehdä majaa, juurakoita joiden alla voi mönkiä (ihanaa...) ja niin edelleen. Tuohon minäkin jaksan kävellä ja vielä seisoskella toista tuntia kun tietää että kotiin pääsee sitten lähdön hetkellä parissa minuutissa. Ei aina kannatakkaan mennä merta edemmäs kalaan :)

Tästä lähtien aion taas kirjoittaa raskaus kuulumiset viikon välein koska aika alkaa käydä vähiin.. Eli ensi viikolla taas, sitten todennäköisesti tiedän kuinka päin baby majailee :)

♥ Nora

Tylsää? Tekemistä lasten kanssa

Tämä omituinen talvi joka ei oikein ota alkaakseen kunnolla, ainakaan täälä länsirannikolla, on välillä asettanut haasteita: Mitä tänään tehdään lasten kanssa?  Tietysti me ulkoillaan ja kerhoillaan mutta onhan se niin ettei pimeällä loskasäällä aina huvita ulkoilla tuntitolkulla. Kivoja sisäpuuhia on siis ollut hakusessa.

Varmaan monelle onkin jo tuttu juttu Oppi ja ilo puuhakortit? Meillä on niitä useampikin setti ja nyt uusimpana saatiin testiin "Taaperon kanssa", touhua ja tekemistä 1-3vuotiaille. Vaikka kortit on tarkoitettukin 1-3vuotiaille, on niistä iloa myös isomman lapsen kanssa, Aku 5v on vähintään yhtä innoissaan yhteisestä puuhasta kuin Iivo 2v. Osa jutuista taas on selkeästi enemmän juurikin 1vuotiaiden kanssa paremmin toimivia, niitä päästäänkin testaamaan sitten vuoden päästä :D

Ollaan otettu tavaksi silloin tällöin se, että aamulla lapset saa valita muutaman itseään miellyttävän tehtäväkortin jotka sitten mahdollisuuksien mukaan pyritään toteuttamaan päivän mittaan. Mun mielestä parasta näissä korteissa on niiden yksinkertainen nerokkuus. Ihan tavallisia kivoja puuhia mitä voi lähes joka kodissa toteuttaa, mutta tulisiko niitä tehtyä tai edes ajateltua tehdä ilman pientä sysäystä? Kun kortit on valittu, pojat kyllä pitää huolen että niistä pidetään kiinni. Alla on muutamia meidän käytetyimpiä kortteja. Tuttuja puuhia uudella näkökulmalla.

Iltapala kasvot on ehdottomasti aina listalla :D Alla pari kuvaa meidän iltapaloista..

Onko teillä käytössä Oppi ja ilo puuhakortteja?

Kortit saatu blogin kautta.

♥ Nora

Ihanaa olla yksin

Perus luonteeltani olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut. Jos joku vaan on juttu tuulella, musta saa kyllä kaverin niin säiden päivittelyyn kuin syvällisempiinkin pohdintoihin. Joskus kuitenkin tuntuu että aivoissa on "over load" ja pitää saada olla rauhassa, yksin.

Ennen lapsia vietin aika usein aikaa yksin, omasta halusta. Saatoin olla useita päiviä mökillä itsekseni lueskellen, puuhastellen, saunoen, kesällä uiden jne. ilman telkkaria, läppäriä tai edes älypuhelinta (koska mullahan on sellainen ollut vasta 1,5v..). Oli ihanaa lukea aamu viiteen ja nukkua aamulla pitkään, sitä on ikävä. Mä viihdyn yksin. Nooh, eiköhän elämässä vielä tule sekin hetki kun aikaa on ehkä enemmän kuin haluaisi.

Nykyään en luonnollisesti ole kovin usein itsekseni, siis ainakaan samalla tavalla kuin ennen, mutta kyllä mä päivittäin luon puitteet sille että saan olla omissa ajatuksissa hetkisen. Nyt raskaus aikana oon huomannut että olisi enemmänkin tarvetta olla yksin ja oon saanut siihen muutaman mahdollisuuden. Ami on mm. vienyt muutaman kerran poikia jopa koko viikonlopuksi mökille ja pojat on myös olleet pari kertaa mummin ja paapan luona yökylässä niin että Ami on ollut sitten omissa menoissa ja minä olen saanut ihan vaan olla, omissa ajatuksissa ja puuhissa. Okei, osaksi mulla on ollut myös työvuoroja ja siksi olen jäänyt kotiin mutta on sekin ollut omalla tavalla kivaa lähteä töihin rauhassa ja tulla kotiin rauhassa.

Nyt siis sanon sen mitä ei vissiin pitäisi sanoa: Kun mun lapset on poissa kotoa, mä en istu sohvalla ikävöimässä ja vääntelemässä käsiä että koska ne tulee kun ei ole mitään tekemistä.

Tähän väliin mainitsen että pojat ei toki ole kahta yötä kauempaa olleet minusta erossa ja silloinkin aina isänsä kanssa. Jaa hetkinen, Aku on tainnut kerran olla mun äidin kanssa mökillä 2 yötä.. Joka tapauksessa, suhtautuisin varmasti erilailla jos oltaisiin erossa pidempään tai liian usein tai vastentahtoisesti (esim. sairaus yms.) tai jos vaikka kävisin pitkää päivää töissä jolloin olisin lapsista erossa päivittäin. Mutta nämä suhteellisen harvat breikit on kyllä todellakin tervetulleita.

Kun lapset on kotihoidossa, siinä ollaan todellakin kylki kyljessä yleensä aamusta iltaan. Juuri niin kuin minä itse olen sen halunnutkin menevän. Aku käy kerhossa 2 kertaa viikossa 4 tuntia kerrallaan, Iivo ei vielä ole saanut kerhopaikkaa vaikka ikänsä puolesta pääsisi jo avoimen päiväkodin kerhoon. Seurakunnan kerhoissa saattaisi olla tilaa mutta en halua viedä poikia eri päivinä kerhoihin vaan haluaisin heidät samaan ryhmään. Siispä käydään Iivon kanssa perhekerhoissa, Aku tulee tietysti mukaan silloin kun ei ole omaa kerhoa. Harvoin mulla on mitään omia menoja iltaisin, saattaa kuulostaa tylsältä mutta ei se ole. Tykkään olla perheen kesken ja yritän hoitaa kaikki "pakolliset jutut"  kuten kaupassa käynnit, oman liikkumisen (=hyötyliikuntaa mielikuvitusta käyttäen) jne. päivän aikana että illat sitten ollaan niin kuin halutaan ilman pakollisia kiireitä. Sitten kun se mahdollisuus olla yksin tulee, se tulee todella tarpeeseen ja otan siitä kaiken ilon irti.

Näin raskaus aikana en haali mitään menoja mun "omalle päivälle" kun sellainen ilmaantuu. Oon mm. kierrellyt kirppareita, saunonut pitkän kaavan mukaan, lenkkeillyt Touhon kanssa, katsonut Netflix sarjoja ja tavaksi on tullut hakea salaatti baarista lounas ja iltapalaksi Subi ja karkkia :D Sanotaan nyt vielä että ei raskaana nää mun "omat päivät" on toisinaan vähän erilaisia..

Rakastan mun arkea ja perhettä mutta mä viihdyn myös yksin. Hiljaisuudessa, omissa ajatuksissa, ilman mitään häiriötekijöitä. Ainakin aina silloin tällöin :)

Miten muut, varsinkin äidit. Osaatteko olla yksin? Onko teillä mahdollisuutta olla joskus yksin? Ja mikä tärkeintä, mitä te teette silloin?

♥ Nora

Painija- poika

 Postaus yhteistyössä MaxPlay :n kanssa.

Oon aiemminkin kirjoittanut Akun paini harrastuksesta mm. Paini harrastuksena 4 vuotiaalla. Edelleen meillä siis harrastetaan painia ja välillä harjoituksia pidetään myös kotona, leikin varjolla tietenkin. Aku on kehittynyt huimasti itse paini otteissa ja osaa jo viedä liikkeet loppuun, uusin opittu "temppu" on niskalenkki ja sitä nyt ollaan treenattu kotonakin. Alla kuvat päälläseisonta harjoituksista :) Kyykyssä päälläseisonta sujuu mutta jalkojen suoristus on nyt työn alla.

Pienelle harrastajalle omat välineet on tietysti tärkeät. Kunnon vaatteet missä on hyvä liikkua, tossuina painissa käy ihan kerhotossut mutta kyllä tämä painija sai ihan uutta pontta kun saatiin serkun vanhat painitossut käyttöön. Juomapullo meillä on ollut vähän hakusessa. Meillä on ollut jotain muovisia hienon värisiä pulloja mutta mielestäni ne alkaa haista ja vesi jopa maistua muoviselle hetken päästä. Sitten vielä luin jonkun artikkelin muovipullojen vaarallisuudesta ja heitin kaikki menemään..

Saatiin MaxPlay verkkokaupasta testiin Super Petit lasten metallinen juomapullo. Tämä pullo on paitsi tietysti hieno irrotettavine super-sankari rannekkeineen, myös BPA vapaa ja pullo osa on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Tässä juoma pysyy kylmänä pitkään!

Iivokin osallistui (vielä pyjamassa) meidän aamupäivä "treeneihin". Iivolla on selkeästi show painijan elkeitä ;)

Meillä on kotona voimistelurenkaat eteisaulan ja olkkarin välimaastossa ja siinä pojat roikkuu vähän väliä pitkin päivää.  Oli muuten huippu ostos, itse en nyt enää ole paljon temppuillut mutta kohta taas :)

Super Petit juomapullo on nyt muuten tarjouksessa MaxPlay verkkokaupassa.
Minä en hyödy linkkien klikkauksista mitenkään :)

Mitä liikunta harrastuksia teidän 5vuotiailla on? Onko sielä lukijoissa vanhempia joiden lapset harrastaa painia?

♥ Nora