5vuotiaan ensimmäiset kaverisynttärit

Nyt alkaa olla juhlat juhlittu tältä erää. Oltiin päätetty jo aikaa sitten että 5 vuotiaana saa pitää ensimmäiset oikeat kaverisynttärit. Meillä on suvussa sen verran kivasti lapsia että lastenjuhlia on ollut kyllä aiempinakin vuosina, mutta nyt oli the juhlat. Vieraslistaa on suunniteltu pitkin vuotta ja jossain vaiheessa jo mietin että olisi kiva kutsua koko kerhoryhmä mutta alkuvuodesta kun ryhmäkokoa vielä kasvatettiin kahdella päätin että ei voi kutsua kaikkia koska siinä tapauksessa juhlien osallistuja määrä olisi ollut jo15.. Annoin siis Akun valita muutaman kaverin kerhosta ja sitten oli pari naapurin poikaa. Yhteensä lapsia oli Aku mukaan lukien 9, 7 poikaa ja 2 tyttöä. Ihan soppeli porukka.

Iivo ja Touho pääsi kyläilemään juhlien ajaksi niin että Amin kanssa saatiin keskittyä juhlijoihin. Juhlat kesti 1,5 tuntia mikä oli sekin hyvä aika. Mitään varsinaista teemaa ei ollut, olin ostanut härpäkkeitä ja muuta kivaa vähän pitkin kevättä kun on tullut kivaa (edullista) vastaan. Ohjelmaa olin vähän pyöritellyt päässä mutta viimetipan soitto siskolle vasta varmisti että mitä sitä kannattaa puuhata. Onneksi sattui olemaan aivan ihana ilma joten juhlat oli enimmäkseen ulkona.

Alkuun odoteltiin että kaikki vieraat saapuvat, siinähän ei kauaa mennyt mutta Aku esitteli kavereille huonettaan ja muutakin taloa. Kun kaikki olivat saapuneet mentiin lasten kanssa olkkarin lattialle rinkiin istumaan ja avaamaan lahjat. Lahjat avattiin satunnaisessa järjestyksessä, ensin päätettiin lorulla mikä paketti avataan "Entten tentten teelika mentten jne.." ja välillä Aku pisti silmät kiinni ja valitsi sokkona paketin. Kaikki pienet vieraat olivat innoissaan ja odottivat malttamattomina koska oma paketti avataan. Vähän piti myös testailla leluja ja sillä aikaa minä laitoin pöydän valmiiksi.

Tarjolla oli kakun tilalta suklaa kuorrutettuja suklaamuffinsseja (voin laittaa reseptiä myöhemmin), kinuski kuorrutettuja poppareita, tavallisia suolattuja poppareita, vesimelonia ja jätskitötteröitä. Mietin että onko siinä nyt tarpeeksi mutta kyllä oli. Vesimelonit ja jäätelökin olisi riittänyt :D Popparit tein muokkaamalla tätä Kinuskikissan, klik! ohjetta, jätin suklaan pois ja lisäsin tomusokeria kunnes koostumus oli sopivan paksu. Oli kuulkaas hyvää!  

Pöydässä Akulle laulettiin "Paljon onnea vaan" sekä eräs pieni 3vuotias vieras lauloi myös yksin "Happy birthday to you.." :D Sitten Aku puhalsi kynttilän ja porukka pääsi herkkujen kimppuun. Lopuksi tehtiin kaikille jäätelötötteröt ja lähdettiin ulos aarre jahtiin..

Oltiin piilotettu pihalle kysymyskortteja joiden vihjeet veivät lähemmäs aarretta, täytyy sanoa että kysymykset tai pikemminkin arvoitukset olisi voinut olla vaikeampiakin mutta toisaalta ei kukaan kerinnyt kyllästyä vaan kaikilla pysyi into päällä loppuun asti. Lopulta lapset päätyivät leikkimökille asti jonne oltiin piilotettu kaikille pienet paketit. Periaatteessa mun mielestä mitkään varsinaiset kaverilahjat ei ole mitenkään pakollisia vaikka  nämä "aarteet" nyt sitten semmoisia oikeastaan olikin, toisaalta olihan meidänkin lapsuudessa usein esim. ongintaa mistä sai pienen lahjan että ei kai tämä sen kummempaa ole? Aarteina kaikille oli saippuakuplia ja pienet muumi rusina-askit. Näiden saippuakuplien ja trampoliinin varaan olinkin laskenut loppuajan eikä siinä paljon muuta tarvittukkaan. Kaikki leikkivät sulassa sovussa pitkin poikin pihaa ja oli oikein letkeä tunnelma. Onnistuneet juhlat sanoisinko, vaikkei mitään sen kummempaa ohjelmaa ollutkaan. Vieraatkin viihtyivät ja sankari oli ikionnellinen onnistuneista juhlistaan.

Ensi vuonna uusiksi, saa nähdä pitääkö olla jo jotain "erityisempää" vai voisiko nykypäivänä järjestää vain tämmöisiä perinteisiä lasten synttäreitä? Mitä mieltä te muut äidit olette? Onko synttäri hifistely mennyt osittain liian pitkälle?

A niin kuin Aku

Yhteistyössä Jollyroom

Niin kuin varmasti monelle muullekkin lapselle, on Akullekkin oma nimen ensimmäinen kirjain tärkeä. A niin kuin Aku. Sitä kirjainta on riipusteltu jo pari vuotiaana ja sitten myöhemmin koko nimeä. Muistan kuinka munkin mielestä lapsena N kirjain oli kaikista kaunein :D kuten tietysti omat äiti ja isäkin, veljet ja sisko ja niin edelleen.. "mun iskä on voimakkaampi ku sun iskä" muistaako joku tälläsiä battleja..?

Sain tuotetestaukseen Jollyroom, klik! valikoimasta (aivan hulluna kaikkee ihanaa ♥) tämän ihanan Alice & Fox A-kirjain lampun. Lamppu on pöytämallia ja löysikin tiensä pienen puuhastelijan "työpöydälle".

Aku sai mun vanhan ompelupöydän huoneeseensa. Periaatteessa oon sitä mieltä ettei koululaisellakaan välttämättä tarvitse olla omaa työpöytää koska läksyt voi tehdä yhdessä esim. keittiönpöydällä, mutta koska pöytä jäi ylimääräiseksi ja Aku on semmoinen puuhastelija/askartelija niin se sopi hänen huoneeseensa. Tämä kirjain-lamppu on kyllä niin piste iin päälle ♥ Lamppuja saa muissakin muodoissa eli kannattaa käydä kurkkaamassa jos löytyisi juuri sen oman puuhastelijan nimikirjain. 

Hei! Tää olikin ensimmäinen vilkaisu Akun uuteen huoneeseen. Kuka arvaa mihin portaat johtaa? ;D Lähiaikoina on luvassa ihan oma postaus 5 vuotiaan pienen herrasmiehen omasta valtakunnasta.

Tuntuu että tämä toukokuu on ollut jotenkin hullun kiireinen, mikä on tietysti outoa kun oltiin juuri lomalla.. Vielä on pari kerhopäivää Akulla ja sitten alkaa kesäloma :)

Imetyksen loppu

Nyt se on loppu. Ei enää koskaan "Iipolle isshiä". Se kävi lopulta aika huomaamatta ja suunnittelematta. Missään nimessä mä en erityisesti halunnut että imetys loppuu, en kokenut olevani liian kiinni liki kaksi vuotiaassa "vauvassani". Ne aamun hetket oli ihan parasta. Samalla kuitenkin huomasin että nyt on sopiva hetki antaa Iivon itse vieroittua, eli tukea hänen luonnollista kehitystään.

Muutamana aamuna Ami nousi hakemaan Iivon kun tämä heräsi ja kun normaalisti hän olisi tuonut Iivon mun luokse sänkyyn, he menivätkin sohvalle kahdestaan heräilemään. Mä nousin hetken päästä ja näin kaava oli rikottu. Iivo "unohti" pyytää aamu-tissiä eikä sitä tarjottu.

Pari viikkoa kun oli kulunut ja hain Iivon aamulla viereeni sänkyyn köllöttelemään, hän sanoikin ykskanteen "haluan Iipolle issiä" vastasin että "se on loppu". Iivo vähän naurahti, kosketti mua ja sanoi "ei ole loppu". Päätin antaa Iivon kokeilla ja huomata että loppu on. Iivo hetken maiskutteli ja kysyin "no onko loppu" Iivo irroitti otteensa ja katsoi mua  onnellinen hymy kasvoillaan, maitoa valuen leukapielestä "ei ole loppu" :D Ou mai.. sieltä siis tuli vielä maitoa  :D No, taisi olla joku pieni liru koska pian Iivo lopetti ja se oli sitten siinä.

Vuosi ja 11 kuukautta, kuukausi kauemmin kuin esikoista. Aika samanlaiset imetystaipaleet olleet, molemmat pojat ovat itse olleet valmiita lopettamaan ja vaikka osa musta oliskin halunnut vaan jatkaa niin ymmärsin kuitenkin että luonnollinen vieroitus on paras molemmille.

Täsä se nyt sitten oli. Yhden aikakauden loppu.

Turkin Sidessä lasten kanssa, aiivan mahtavaa!

En oikein tiedä kuinka paljon hehkuttaisin että varmasti käy selväksi kuinka mahtava loma meillä oli! Tarkoituksena oli lomailla lasten kanssa lasten ehdoilla niin että vanhemmatkin nauttisivat lomastaan. No kuinka se sitten onnistuu? Ensinnäkin, päätettiin että ei aseteta lomalle liikaa tavoitteita tai paineita. Kulttuuri ja historia kiinnostaa mua kyllä kovasti mutta ehkä turisti kiertueet ei ole se kivoin tapa 2 ja 5 vuotiaan viettää lomaa ja äiti ja isäkin tahtoi välttyä  hermoromahduksilta kauan odotetulla lomalla. Mikä olisi sitten eniten meidän lasten mieleen? Veden äärellä läträäminen ja äitin ja iskän läsnäolo ilman kiireitä tai hosumisia.

 Päädyimme valitsemaan 5 tähden all inclusive vesipuistohotellin. Ei siivoomista, ei ruuan laittoa tai tiskaamista, ei miettimistä mistä ja mitä seuraavaksi syödään, pelkkää yhdessä olosta nauttimista.

Hotelli oli vuoden vanha Dream world aqua, Turkin Sidessä. Täytyy sanoa että tämä hotelli kyllä lunasti kaikki lupaukset ja enemmänkin. Syy että päätettiin mennä Turkkiin ja nimenomaan Sideen, oli yksinkertaisesti se että Vaasasta on suorat lennot Turkkiin ja Sideen oli lyhyimmät bussimatkat kentältä. Hotelli taas houkutteli tarjonnasta meitä kaikista eniten, monestakin syystä. Haluttiin että hotelli itsessään olisi se paikka missä vietetään suurin osa lomasta (joo junttia, mutta so what). Eli jatkuvan ruoka ja juoma tarjoilun lisäksi hotellilta löytyi vesipuisto, useita syviä altaita, mahtavan iso lasten allas liukumäkineen ja härveleineen, kids club toimintaa lapsille (ei kylläkään käytetty), isot kiipeilytelineet altaan läheltä, nurmikenttä jalkapallomaaleineen, tennis ja lentopallokentät, ampumarata ja vaikka ja mitä! Mä jopa kävin parina aamuna joka aamu pidettävässä jumpassa auringon paisteessa nurmikentällä ja vesijumpassa :D

Lasten altaalta

Harmillisesti suurimmassa osissa kuvista ja varsinkin altaalla otetuista kuvista on niin paljon muita ihmisiä että en viitsi niitä julkaista mutta muutamia sentään löytyi.

Nurmikentällä käytiin pelailemassa jalkapalloa ja auringossa lämmittelemässä uinnin välissä, olihan niitä  aurinkotuolejakin mutta sellaisissa me ei pahemmin keritty loikoilemaan. Pari kertaa kävi niin että Iivo nukkui hetken varjossa rattaissa altaan lähettyvillä, kauheella vauhdilla etsittiin vapaat aurinkotuolit ja rötkötettiin hetki katsellen kun Aku leikki lasten altaassa. Sitä luksusta ei kylläkään kauan kestänyt ;D

Iivo erityisesti tykkäsi kiipeilytelineestä joka oli laivan muotoinen "Iivo menee ärioffolaivaan" eli siis merirosvolaivaan.

Hotellilla oli myös mini disco lapsille. Ekana iltana olikin jännittävää kun yhtäkkiä alkoi kuulua huhuiluja ravintolan toiselta puolelta, discon vetäjät kulkivat ympäri ravintola aluetta ja lapsia liittyi kulkueeseen, mä en oikein tiedä että mitä ne huusi ja oliko se Turkkia vai Saksaa (suurin osa hotellin vieraista oli saksalaisia) mutta se meni jotenkin näin "Aava halloo" johon lapset vastasivat "Aava halloo" sitten huudettiin "juppii juppii" ja lapset taas vastasivat "juppii juppii" sitten huudettiin "mini disco, baby lets go". Tämä toistui siis joka ilta. Aku sai myös liittyä kulkueeseen (seurailin kauempaa) ja lopulta kulkue päätyi hotellin amfiteatteriin jonka lavalla oli sitten mini disco. Mulla on paljon ihania kuvia ja videoita näistä discoista mutta koska niissä on niin paljon muidenkin lapsia niin en julkaise niitä.

Aku odottelee disco kulkuetta

Yhtenä iltana kun Iivo oli nukkunut tosi myöhään päikkärit, jäätiin koko perhe myös katsomaan discon jälkeinen show. Joka ilta oli joku ilmeisesti koko perheelle sopiva esitys ja ainakin tämä tanssi esitys mikä me katsottiin oli viihdyttävä.

Ja ne ruuat! Omg, mikä kinkeripossu fiilis oli kun kotiin päästiin :D Mahtavat seisovat pöydät täynnä erilaisia herkkuja. Aika paljon oli erilaisia kasvishöystöjä ja paistoksia, puhtaita raikkaita makuja eikä  rasvassa lillutettuja sössöjä. Notkuvat salaattipöydät ja niin paljon erilaisia alkupaloja etten mä oo varma kerkesinkö kaikkia maistaakkaan. Illallisella oli aina myös grillaus piste, ne maut! Kuola rupee valumaan kun ajatteleekin.. kanaa, kalkkunaa, nautaa, lammasta ja kasviksia, mmm.. (Tähän kuvittele kuva kuolaavasta Homer Simpsonista)

Aku ihastui näihin "kultaportaisiin" ja pitihän ne kuvata muistoksi :)

Kaiken tän bling blingin jälkeen vähän erilainen kuva. Mä sanoin parina iltana että ihan kun oisin kuullut partsin ovesta hevosen kavioiden kopsetta. Sitten yhtenä päivänä satuin katsomaan ulos niin jumankekka, sielä ihan itsekseen haahuili hevonen, siis hevonen. Hotellin parkkipaikasta tien yli kun meni niin siinä oli tuommoista "no mäns ländii" ja sielä se yksin söi ruohoa ja hengaili :D

Iivoa kiinnosti huomattavasti enemmän omat varpaat kuin Turkkilainen ruoka. Aamupalan jälkeen se oli semmoista näykkimistä aina lopun päivää. Kurkkutikkuja onneksi oli joka aterialla niin edes niitä sitten söi ja joitain hedelmiä. Eipä sillä että kotimainen ruoka menisi yhtään sen paremmin..Vettäkään Iivo ei pahemmin piittaa juoda ja limsa saa puistattamaan, maitoa ei ollut tarjolla kuin aamuisin, jotain piimän tyylistä oli mutta se sai tämän epäileväisen ruokailijan lähes oksentamaan.. Onneksi ostin mukaan lasten smoothieita ja pillimaitoja niin säästyttiin monelta väännöltä ja miettimiseltä että onko se nyt edes juonut tarpeeksi. Tähän väliin mä voin paljastaa että imetys loppui jokunen viikko sitten joten tissi-maitoakaan ei ollut sitten tarjolla. Mutta siitä lisää toiste.

Nautiskelua Välimeren aalloissa ♥ Koko porukan yllätti että kuinka suolaista se vesi olikaan! Kun laitoin lasten poskiin aurinkosuojapuikkoa uinnin jälkeen ja myöhemmin laitoin sitä omiin huuliin meinasi aivan yököttää se suolan maku ennen kuin tajusin mistä se johtuu :D Hotellin uimaranta oli muutaman sadan metrin päässä ja sinne kulki dolmus vartin välein, tosin me kyllä käveltiinkin se matka mutta lapset tykkäsi kovaa olla dolmuksen kyydissä. Rannalla oli myös notkuva seisovapöytä eli ei päässyt nälkä yllättämään kesken uinnin.

Vielä kuvia ruokailusta. Keskellä se mahtava grillimesta ♥ Me istuttiin joka ilta ulkona syömässä ihan grillin läheisyydessä koska se tuoksu on vaan niin mahtava. Kysyin luvan kokilta ottaa kuva mutta en huomannut kysyä saako sen julkaista joten hän sai perhosen kasvoilleen :D

Päivisin kun Iivo nukkui päiväunet rattaissa, käytiin kiertelemässä hotellin lähistöllä, jotain tuli ostettuakin mutta ei meillä kyllä hirveästi mennyt rahaa, tai siis että olisi voinut mennä paljon enemmänkin :D Tälläisiä kivoja ihmispatsaita tuli vähän sielä täälä vastaan ja niiden kanssahan Akun tietysti piti päästä kuvaan.

Nyt tuli niin pitkä sepustus etten enää tiedä kerroinko samoja asioita moneen kertaan vai jäikö jotain huippua kertomatta, mutta kivaa oli! Ihanaa rentoa yhdessäoloa juuri niin kuin me tahdottiinkin.

p.s. Melkein meinas unohtua, sää oli aivan loistava, aurinko paistoi joka päivä ja lämmin oli!

5 vuotias äitin poikanen ♥

Äitin rakas reipas pikku-apulainen täyttää tänään 5 vuotta ♥ Aku on aina ollut äitin oikea käsi, avulias, huomaavainen ja nopea oppimaan. Aku on kova pohtimaan asioita ja iltalukemisista löytyykin lasten tietosanakirjan lisäksi mm. avaruuskirja, luontokirjoja, lasten raamattu ja tietysti ihan satujakirjojakin, mutta fakta tieto kiehtoo. Aku iskee pöytään välillä semmoista nippeli tietoa että jää äitiltä ja iskältäkin vähän haavi auki..

Akussa on myös sitä jotakin, x-factor, jy nou. Poseeraus tulee luonnostaan ja jos vaan on mahis laulaa, kertoa tarinoita tai ihan muuten vaan olla esillä niin täältä pesee.

"Takapihan radioksikin" tituleerattu Aku on super-sosiaalinen. Hän löytää kaverin melkein mistä vaan ja vaihtaa mielellään kuulumisia niin naapurien, kaupan kassojen kuin tietyömiestenkin kanssa. Aku on ottanut kunniatehtäväkseen olla hyvä ystävä ♥  Kohtelias ja ritarillinen miehen alku muistaa myös kehua kanssaihmisiä, ihan viimeisimmät mulle osoitetut kohteliaisuudet on "Äiti sulla on tosi hieno kampaus" ja "Äiti kuinka sä voit osata laulaa niin kauniisti". Hellyyden osoitukset on ihan omaa luokkaansa kun "pussauskone" pääse vauhtiin ;D

Tällä pojalla ei ole peukalo keskellä kämmentä, naulat ja ruuvit hoituu eikä kompressorin käyttökään tuota ongelmia. Jos vaan on pieninkään mahdollisuun päästä hommiin, Aku hakee salamana oman työliivin, työkalupakin ja ei kun menoksi! 

Äitin rakas niin iso mutta niin pieni poikanen ♥ Onnea Aku

2 vuotias äitin poikanen ♥

Äitin rakas pikku höpönassu-riiviö täyttää tänään kokonaista 2vuotta. Ei ole mikään salaisuus että Iivo on ollut melko haastava taapero sekä äidille että isälle. Tässä söpöläisessä piilee virtaa ja voimaa. Iivo on päättäväinen ja hänen ongelmanratkaisu kykynsä on uskomaton, hän ei jää sormisuussa ihmettelemään jos haluaa jotain vaan tekee töitä tavoitteidensa eteen. Harmi vaan että tavoitteet on usein tämän tyylisiä: Kuinka saan telkkarin sekaisin, mitähän kaikkea voi tunkea vessanpönttöön, voiko ampiaispesää syödä, kuinka pääsen karkuun äitiltä.. jne. Mutta pitkässä juoksussa hyviä luonteen ominaisuuksia.

Kaikessa rämäpäisyydessään Iivo on hyvinkin kohtelias pieni mies. Hän kiittää, sanoo "saisinko" ja pyytää anteeksi. Välillä Iivo puhua pulputtaa niin että sekoaa sanoissaan vaikka taitavasti puhuukin monisanaisia lauseita. Hän on myös todella hyvämuistinen ja tarkkaavainen, aivan turha yrittää piilottaa sitä "salaa" ostettua suklaapatukkaa..

Iivon lisänimi: "Suomen nopein Iivo" ei ole mitään sananhelinää, veikkaanpa että jäisi olympia hiihtäjäkin toiseksi ;) Ollaan totuttu kommentteihin "onpa se nopea" "kylläpä meni nopeasti" ja jopa Turkissa "very fast boy". Joskus pitää vähän möksähtää mutta pieni lepyttely saa Iivon nopeasti hyvälle tuulelle.

Iivosta löytyy myös herkkä puoli, hän laulaa kauniilla heleällä äänellä mm. "tuiki tuiki tähtönen" "jumalan kämmenellä" sekä "rosvo- Roope" kröhöm.. Iivo on myös hellä ja huomaavainen, halaa, pussaa ja sanoo "akatta inua" ♥

Onnea äitin rakas pikku- kirppu, Iivo ♥

Uusia tuulia blogimaailmassa..

Aiemmin keväällä lupailinkin että tiedossa on jotain uutta ja jännittävää. Pitkin kevättä on kulisseissa käynyt vilske ja vipinä kun uutta blogiportaalia, Perheblogit, on suunniteltu ja viilailtu kuntoon. Muistatte varmaan sen salaperäisen Helsingin viikonlopun? No tästähän siinäkin oli kyse :D Silloin pääsimme kaikki tutustumaan toisiimme, nerokas taustatiimi sekä upeat bloggaajat joita kaikkia yhdistää äitiys.

                                    

"Perheblogit.fi käsittää verkoston suomalaisia perheblogeja, sekä bloggaajien sosiaalisen median kanavia. Tervetuloa nauttimaan hyvästä sisällöstä!"

Mukana Perheblogeissa on joitakin blogeja jotka oli jo ennestään mun suosikki blogeja sekä mulle uusia tuttavuuksia, enkä voi kuin ihmetellä että kuinka en ole aiemmin löytänyt heidän blogejaan!

Mukana:

Lapsiparkki

Äiti ja melukylän lapset

Kun äiti kelaa

Napsahduksia

Ihan vaan tavis mutsi

Bubble bath time

By Sari Kaariste

Norudemu

Vaikka kaikkia bloggaajia yhdistää äitiys, on blogit hyvinkin erilaisia niin ulkoasultaan kuin sisällöltään, juuri sellaisia kuin kirjoittajansa. Tylsää toisintoa ei siis ole luvassa! Käy tutustumassa Perheblogien bloggaajiin osoitteessa Perheblogit.fi ja tykkää myös Facebook sivusta, klik!

"Perheblogit.fi: Vaikuttavaa sisältöä perheellisille ja sellaisiksi haluaville."

T:Nora

Kuinka sujui lennot lasten kanssa?

No hyvin! Naurettiinkin että olisi voinut luulla että meillä on hyvinkin hyväkäytöksinen pian 2vuotias..  Lähdettiin siis perjantai iltana 22.20 Vaasan lentokentältä. Haastavinta oli odottaa koneeseen pääsyä väsyneiden lasten kanssa. Iivo venkoili sylissä ja Akukin oli pikkuisen levoton, no kai sitä itsekkin oli pikkuisen levoton ja väsynyt kun jännitävä matka edessä :)

Lentoyhtiä oli Turkkilainen Corendon, olin etukäteen lukenut niin hyviä kuin huonojakin arvosteluja netistä mutta niistä typerimmistäkin arvosteluista huolimatta oltiin luottavaisen hyvillä mielin lähdössä matkaan. Päästiin hyvin asettumaan koneeseen, Aku ikkunapaikalle minä Iivon kanssa keskelle ja Ami käytäväpaikalle. Nousuun oltiin varauduttu purkalla ja tutilla. Nousu kävi äkkiä ja luulen ettei Iivo edes tajunnut mitä tapahtuu :D Hetki ihailtiin maisemia yhdessä vaikka alkoikin olla pimeää.

Varmaan puolisen tuntia noususta olikin molemmat pojat sikeässä unessa! Iivo nukkui Amin sylissä ja Aku penkillä poikittain pää mun sylissä. Koneessa oli melko kuuma ja siihen ei oltu osattu varautua, toinen mikä hieman välillä ärsytti oli meluavat humalaiset jotka notkui koko matkan vessajonossa meidän vieressä, oli muuten ainoat metelöivät humalaiset joita koko matkalla nähtiin.. Onneksi pojat nukkui niin sikeästi koko lennon ettei mikään meteli härinnyt unta. Me aikuiset ei kyllä saatu nukuttua huonoissa asennoissa hiki virraten :D mutta samapa tuo, tärkeintä että lasten lento sujui hyvin. Iivo ei herännyt edes kun laskeuduttiin, vasta kun poistuttiin koneesta.

Bussimatka kesti hotellille noin vajaan tunnin kaikkineen ja se aika pojat olivat hereillä. Meillä oli leipiä ja pillimaidot mukana bussi matkaa varten, syötiin ne ja Iivo nukahti uudestaan eikä herännyt ennen kuin aamulla hotellihuoneesta. Akukin nukahti nopeasti kun päästiin huoneeseen.

Menomatka ei olisi voinut paljon paremmin sujua vaikka olisin itse sen käsikirjoittanut. Kyyti oli tasaista eikä missään vaiheessa pelottanut tai edes pahemmin jännittänyt.

Takaisin lento lähti Turkista seuraavana perjantaina, siis eilen klo.17.00. Iivo oli skipannut päikkärit joten pian nousun jälkeen oli taas pieni tuhisija unessa noin yhden ja puolen tunnin ajan, Aku ei paluumatkalla nukkunut lainkaan. Paluulennolla ihailtiin pilviä ja välillä näkyviä maisemia, luettiin yhdessä ja pojat saivat myös pelata kännykän lastentilassa erilaisia pelejä. Vasta kun oli yli puolet lennosta takana piti turvautua eväsvarastoihin eli rusinoihin, pieneen pussiin sipsejä ja muutamiin kekseihin. Jos lento olisi ollut yhtään pidempi kuin neljä tuntia oltaisiin oltu Iivon kanssa pulassa mutta tämä aika meni oikein loistavasti!

Aiemmin kyselinkin että mitä mukaan lennolle lasten kanssa? Meillä oli omia eväitä, juuri noita edellä mainittuja plus menomatkalla kaksi lasten smoothiea jotka siis sai viedä turvatarkastuksen läpi + meillä oli purkkaa nousuun ja laskuun.  Koneessakin kyllä oli yllättävän hyvä snäkki valikoima eikä hinnatkaan ihan erämaa tasoa olleet eli olisi pärjätty ilmankin vaikkakin mun mielestä oli hyvä että oli omia. Niskatyynyt oli turhat, pienessä tilassa ei saatu niitä aseteltua hyvin mutta Iivon pieni viltti oli sopiva päänalus hänelle ja Aku taas piti päätä nukkuessa mun sylissä. Tabletti oli meillä turha koska kännykässä oli hyviä lasten pelejä + piirto juttuja. Ne muutama pieni kirja mitä meillä oli tuli tarpeeseen paluumatkalla ja Akulla oli myös muutama kynä ja paperia piirtelyyn.

Jos joku miettii uskaltaako lentää Corendon yhtiön koneilla, me voidaan suositella. Kyyti oli tasaista ja henkilökunta ystävällistä. Suomea he eivät puhuneet mutta hei, jos olet matkustamassa ulkomaille voi olla hyvä jossain vaiheessa huomata ettei kaikkialla maailmassa puhuta Suomea, englannilla pärjäsi sen vähän mitä piti yleensäkkään puhua.

Hohhoijjaa, itse lomasta kirjoittelen kunhan kerkeän. Sen verran sanon että oli loistava loma, loistava hotelli ja loistavat kelit :)

p.s. Pahoittelen kuvien puuttumista, kamerasta loppui akku eilen illalla kun sitä  koneessa selailin ja laitoin vasta hetki sitten latautumaan.

♥ Nora

Se on heipparallaa nyt!

Hihhiii..viikoksi vain ;D Tai pidemmäksi, tai lyhemmäksi, en tiedä vielä. Mutta muutaman tunnin päästä me istutaan lentokoneessa, kjäh kjäh.. (toi on sellaista juonikasta myhäilevää naurua).

Meille tosiaan tulee talovahti kautta koiravahti tänne kotiin joten tavoistani poiketen huutelen somessa että:"Reissussa ollaan, ei muuten olla kotosalla". Tuskin postaan reissussa vaikka eipä sitä tiedä. Mutta instaa todennäköisesti päivitän normaalisti elikkä sitä kautta voi seurata meidän reissu fiiliksiä. Te ketä ette mua vielä seuraa, nyt kannattaa aloittaa eli instassa @norudemu.

Eli mooi mooi (haluaisin sanoa kylmä ja kalsea Suomi mutta täälähän on lämmin) Suomen maa, meikät lähtee eikä takas tulla (vasta ku viikon päästä).

T:Nora

Esittelyssä uuden kodin piha

Tervetuloa meidän pihaan ♥

Yks parhaimpia juttuja meille tultaessa on tämä ihana aita ja portti. Tuntuu kuin tulisi johonkin salaiseen satupaikkaan :D Pihassa emme varsinaisesti ole vielä muuta tehneet kuin leikattu pensaat ja haravoitu. Piha onkin jo valmiiksi varsin kiva, ei mitään epämääräisiä istutuksia vaan selkeä ja siisti (eli just mun makuun). Mä en hirveästi piittaa kukka istutuksista, tai miksen mä nyt piittais mutta mieluummin käytän aikani syötävien kasvien kasvattamiseen. Pihassa onkin valmiiksi muutama marjapensas ja  pihan perällä just soppeli paikka kasvimaalle. Mun kasvihuone jäi vanhan kodin pihaan mutta ei hätää, äidin mökillä on varastossa mumman vanha muutamia vuosia sitten purettu kasvihuone joka me nyt saadaan roudata tänne, jess!

Onneksi täälä oli valmiiksi hyvä terassi ja vielä katettu sellainen, ei tarvitse ruveta rakentamaan vaan päästään suoraan nauttimaan. Ollaankin jo syöty muutaman kerran terassilla, tähän pihaan paistaa hyvin aurinko eikä tuuli juuri sovi eli lämmin on.

Kahvia ja välipalaa kuvien oton lomassa. Perus salaa jotain patukkaa kun lapset ei oo näkemässä ;D Aku on Amin kanssa viettämässä Helatorstaita saaressa ja Iivo nukkuu sikeitä päikkäreitä meidän aamuisen puistoreissun jäljiltä. Pakko mainita, Iivo heräsi vasta 8.50 tänään! Uskomatonta, kun on siis tottunut herätyksiin jotka alkaa viitosella..

Tää näkymä on riippumatosta terassin nurkalta. Tässähän vois periaatteessa kölliskellä ja katsoa kun lapset leikkii.. Todellisuushan on yleensä jotain muuta :D

Kasvihuoneen ja kasvimaan lisäksi ei ole tarkoitus tehdä pihassa juurikaan muutoksia. Hiekkalaatikko on vähän turhan perällä pihassa ja se aiotaan siirtää lähemmäs leikkimökkiä ja taloa koska sielä Iivo viihtyy pitkiäkin aikoja ja mä todellakin haluan nähdä/kuulla mitä hän puuhaa..

Pihaa ympäröi pensasaita ja sen lisäksi vielä koira-aita eli piha on melko turvallinen. Toki katu jolla asutaan on myös pieni eikä tässä ole turhaa liikennettä.

Pihasta löytyy punaisia ja mustia viinimarjoja sekä karviaismarjoja. Just mun lemppareita! Lemppareita ne on varmaan siksi kun niitä kasvoi myös lapsuuden kodin pihassa. Ihanaa kun saa marjoja omasta pihasta :)

Näkymä hiekkalaatikolta.

Tästä kohdasta on ilmeisesti poistettu villiintynyt mansikkamaa. Mä kannoin sinne noita lavakauluksia joita saatiin naapurista. Pitää vielä hankkia sinne pohjalle jotain suojakangasta ja katsoa että ne tulee tasaisesti yms.. mutta tuohon kohtaan joka tapauksessa tulee jonkin sortin kasvimaa.

Nämä on ainoat perennat jotka tähän mennessä oon löytänyt, tutun näköisiä mutta nimeä en tiedä.

Tässä on mun tämän hetkinen kasvihuone :D Tänä vuonna en ookkaan mitään siemeniä laittanut vaan pitää sitten ostaa taimia jos jotain keretään kasvihuoneeseen laittaa. Anopilta saatiin kolme tomaatti vauvaa ja yrtitkin on lahjoja :) (joista yksi jo kuolikin, ei nyt oikein peukalo viherrä..)

Huomenna lähdetäänkin reissuun! Kääk! En aio lomalta postailla eli pieni tauko tulossa blogiin. Onneksi meille tulee kotiin talo/koira vahti niin ei tarvitse kummastakaan olla huolissaan :) Varmaan kun palataan niin on jo täysi vihreys luonnossa, sitten alkaakin kesä kesä kesä ♥

T:Nora