Miten me päästiin takaisin pitkiin yöuniin?

Viime syksynä, Mimmin ollessa noin 6kk alkoi meillä öiset hulinat. Tai ei varsinaisesti hulinat sillä Mimmi ei ole valvoskellut, "vain" heräillyt tiuhaan. Ennen tätä heräilykautta hän nukkui jopa 15 tunnin yöunia joista pisin yhtenäinen pätkä oli normaalisti noin 10 tuntia.

Pidimme pienimutoisen unikoulun Mimmin ollessa 9kk ja se auttoin mutta lipsuimme nopeasti takaisin vanhoihin tapoihin eli minun mennessä illalla nukkumaan Mimmi yleensä heräsi ja nappasin hänet sivuvaunusta kainaloon jossa hän nukkuin koko yön enemmän ja vähemmän tissitellen. Sain ihan ookoosti nukuttua mutta kroppa alkoi olla melkoisen jumissa huonoista asennoista johtuen.

Kohta kaksi viikkoa sitten laitoimme meillä kotona kaikki makkarit uuteen uskoon ja Mimmikin sai oman huoneen! Mitään remontteja ei siis tehty vaan vaihdettiin kaikki keskenämme huoneita ja pojillakin on nyt sitten "uudet" omat huoneet. Ensimmäinen yö meni Mimmillä ihmetellessä ja hän tulikin viereen tosi aikaisin. Sitten muutama yö meni niin että hän heräsi hieman yhden jälkeen ja haettiin meidän viereen. Sen jälkeen on mennyt vaihtelevasti niin että Mimmi on herännyt vasta kolmen, neljän ja viiden aikaan. Nyt tulee uskomattomin osa, kolmena viime yönä hän on nukkunut 11 tuntia putkeen eli 19-06 ja sen jälkeen vielä jatkanut unia vieressä kunnes on pitänyt nousta. 

Arvatkaa vaan ollaanko tuuleteltu täälä. Arvasinkin kyllä että samassa huoneessa häritsimme toistemme unta mutta tämä meni kyllä nyt melkein liian hyvin. Tietenkään tämä ei tarkoita että Mimmi ei nyt enää koskaan herättele meitä öisin mutta suunta on oikea.

Muistaisin että pojilla on ollut hieman saman tyylinen homma. He vain molemmat aloittivat hulinoinnin jo 4kk ja se hulinointi oli ihan eri mittakaavassa kuin Mimmillä ja kesti pikkusen kauemmin. Kuitenkin sitten reilu 1 vuotiaina ovat nukkuneet pää-asiassa hyvin. Eli, olisko niin että tämä tarkoittaa että vauvavuosi alkaa olla taas taputeltu!?!

Muutaman päivän päästä meidän höpönassu-aurinkotyttö täyttää vuoden. Ja pian sen jälkeen mun blogi täyttää 3 vuotta. Aiempina vuosina en ole juurikaan juhlistanut blogin synttäreitä mutta tänä vuonna on kiva arvonta tulossa, mä ainakin haluisin voittaa sen, hahhaa.. joten pysykää kuulolla.

Aurinkoista sunnuntaita ihan jokaiselle.

♥ Nora

"Teillä on varmaan kova meno koko ajan "

Ihmisethän päästelee suustaan kaikenmoisia viisauksia ajattelematta sen pidemmälle. Viime aikoina oon kuullut aika monta kertaa jotain tämän tyylistä "Teillä on  varmaan kova meno koko ajan " tai "teillä sitä hommaa riittää" ja kuulinpa kerran että "kaksikin olis varmaan riittänyt ".. Vaikka kommentit on todennäköisesti tarkoitettu ihan vaan keskusteluksi, mulle tulee jotenkin negatiivinen viba siitä kun vihjaillaan että mä jotenkin kärsisin mun lapsista. Tarkoitti sanoja sitä tai ei.

Luonnollisesti lapsiperheessä on hulinaa, ainakin toivottavasti koska lapsien kuuluukin vähän hulinoida. Vaikka hommaa tietty piisaa aamusta iltaan, toisin kuin niin moni tuntuu luulevan ei meillä kuitenkaan mikään jatkuva show ole päällä. Enimmäkseen päivät menee ihan rauhallisissa merkeissä. Kuinka meidän päivät sitten sujuu?

Oon saanut luotua meidän arki aamuihin toimivan rytmin minkä ansiosta päästään aamuisin pääasiassa lähtemään ajoissa ja hyvillä mielin matkaan, se on kurjaa jos heti aamusta kiireessä pitää vängätä. Vien joka aamu Iivon ja Mimmin kanssa Akun eskariin ja siitä sitten jatketaan omiin menoihin. Joskus Iivolla on oma kerho samassa pihapiirissä ja joskus mennään perhekerhoihin.

Kun ollaan haettu Aku eskarista tullaan kotiin. Ennen välipalaa pojat jää joko pihaan leikkimään tai tulevat sisälle leikkimään. Pojat leikkii tosi hienosti keskenään vaikka toki riitelevätkin, mutta kun tilanteet huomaa ajoissa saa kelkan yleensä käännettyä tai sitten heitä pitää ohjata muihin puuhiin. Sanoisin että kun muistaa pitää korvat auki niin pysyy kartalla eikä tilanteet pääse kaoottisiksi.  Iltapäivät menee pitkälti leikkien legoilla, autoilla ja rooliasuilla tai ulkona kavereiden kanssa. Ruokailut ja ulkoilut rytmittää eniten meidän päiviä vielä kun Mimmillä ei ole tarkkoja päiväuni aikoja. Ehkä villeintä meno on meillä ennen iltapalaa. Sekin pyritään aloittamaan ajoissa jotta on tarpeeksi aikaa rauhoittua iltapalan, hampaidenpesun ja iltasadun aikana. Sängyssä vielä jutellaan päivän kuulumiset ja jutellaan milloin mistäkin tärkeästä.

Eli vaikka maaginen kahden lapsen raja on ylitetty, täälä on ihan henkisesti ja fyysisesti hyvinvoivia lapsia ja aikuisia.  Ei revitä hiuksia päästä kun lapset rääkyy kuorossa, kukaan ei roiku kattolampuissa (ainakaan vielä) , äitikin  jaksaa aamuisin pestä hampaat ja harjata hiukset eikä iskä jää työpäivän jälkeen pakoilemaan perhettään ylitöihin (kai). Ääntä tästä porukasta lähtee eikä pojat kyllä oo mistään rauhallisimmasta päästä mutta henkilökohtaisesti oon tottunut meteliin jo lapsuudessa. Harhakuvitelmia lapsukaisistani istumassa tärkätyissä puvuissaan lajittelemassa kiiltokuvia mulla ei oikeastaan ollutkaan.

Entäs kodinhoito? Töiden määrä on toki lievästi lisääntynyt ja aika taas vähentynyt mutta kyllä sitä aina löytää sen ajan sille mitä pitää tärkeänä.  Mulle siisteys on tärkeää, ahdistun jos alkaa kertyä sotkua joten siivoilen vähän pitkin päivää eikä kaaosta pääse syntymään.  Meillä on toki jo ennestään aika vähän tavaraa, ei juuri mitään turhaa ja käytän aikaa hyvien säilytys ratkaisujen keksimiseen meillä kun on tosi vähän säilytystilaa. Se auttaa siisteyden ylläpidossa, eli ei, kotimme ei muistuta kaatopaikkaa.

Aika on kortilla mutta koitetaan antaa kaikille lapsille aikaa ja huomiota heidän tarpeidensa mukaan. Akun kanssa pelaillaan lautapelejä, luetaan ja rakennetaan pikku legoilla. Iivo kanssa leikitään palomies Samia, tehdään muovailuvahoilla ja luetaan. Mimmi taas tykkää kun nauretaan, lauletaan ja ihan vaan tuijotellaan silmiin. Tälläisiin pieniin hetkiin löytyy aikaa ja joskus kun voi, panostetaan enemmän ja tehdään jotain spesiaalimpaa.

Varmasti on niitäkin perheitä joissa arki on kaoottisempaa, meillä helpottaa tietysti tyytyväinen vauva ja se ettei meidän lapset ole ihan pienillä ikäeroilla. Mutta se että oletetaan jotain toisten elämästä tietämättä siitä mitään ei ole kivaa.  Väkisinkin tekee mieli puolustautua ettei meidän elämä mitään kamalaa sekasortoa ole vaikka meillä on kolme lasta, ei kai kolme edes ole paljon?

♥ Nora

Kuinka elämä muuttui kolmannen lapsen myötä

En oikeastaan ole paljon kerinnyt miettimään että miten meidän elämä on muuttunut kolmannen lapsen myötä. Enemmän sitä mietti etukäteen, sama silloin ennen kuin toinen lapsi syntyi. Nyt tosin sisimmässäni tiesin että hyvin se kolmaskin tässä perheessä paikkansa löytää mutta toki ihan käytännön asiat aiheutti ja aiheuttaa pään vaivaa.

Varmaan eniten huoletti että mitä jos vauva itkee paljon ja varsinkin öisin? Mitä jos pojatkin heräisi vauva itkuun eikä ketään meistä saisi nukuttua? Jos en itse saisi nukuttua niin kuka hoitaisi kodin ja pojat (ja vauvan) kun Ami olisi töissä? Mun huolet liittyi siis nukkumiseen koska se kyllä määrittelee paljon kuinka päivät sujuu. Näitä ongelmia ei sitten onneksi tullut koska Mimmi ei edelleenkään ole valvottanut meitä yöllä. Hän on alusta asti nukkunut pisimmät pätkät yöllä ja herännyt vain ynähtämään että nälkä, kun saa tissin suuhun uni jatkuu. Nukutaan perhepedissä eli jatkan itsekkin unta kun vaan varmistan että ollaan hyvässä asennossa. Pitkään Mimmi on nukkunut noin 14tunnin yöunia ja syö yleensä kerran joskus kaksi, pisimmät yhtenäiset unen"pätkät" on kymmentä tuntia.  Hän on nyt 4kk ja koko ajan odotan koska aloittaa yöhulinat mitkä tuli poikien kanssa niin tutuiksi, tosin he olivat levottomampia alusta asti vaikka nukkuivat hyvin juuri tuohon 4kk asti. Mimmi ei hievahdakkaan nukkuessaan, tästä syystä minä pari-kolme kertaa yössä tarkistan että hän on kunnossa.. Hän on kuin kaunis posliininukke ruususuu supussa, kädet rennosti pään sivuilla tyytyväisenä tuhistessaan meidän välissä ♥ Jos kuitenkin uniongelmia olisi tullut, olisin varmasti pyytänyt neuvolasta kotiapua sillä ainakin meillä sitä tarjotaan herkästi pienten lasten vanhemmille. Uni vaikuttaa niin moneen asiaan.

Yöt meillä siis sujuu entiseen malliin tai mulla paremmin kuin ennen synnytystä kun oli pitkään niin tuskaista sen mahan kanssa, eli lähtökohdat sujuvaan arkeen on hyvät.

Nyt pääsin hehkuttamasta meidän öitä, pitää mainita että noiden super yöunien lisäksi Mimmi ei sitten paljon nukukkaan eli päivät voi olla välillä melko kiireisiä ja varsinkin kotitöille on välillä vaikea löytää aikaa. Onneksi Mimmi on tyytyväinen ja iloinen hereillä ollessaan eli voidaan liikkua ja hän sitten torkkuu missä torkkuu. Mulla on kotitöiden suhteen muutenkin semmoinen tyyli että puuhaan koko ajan jotain pientä ja nyt kun Mimmi on ruvennut viihtymään enemmän lattialla, onnistuu nekin puuhat paremmin kuin yhdellä kädellä..

Se mua on harmittanut tämän kesän aikana että uimarannalle en uskalla kaikkien kolmen kanssa yksin mennä joten liian usein pojat on saaneet tyytyä kahluualtaaseen. Kolmas lapsi on myös muuttanut meidän perherakennetta siten että nyt Iivo kuuluu "miestenporukkaan". Aiemmin jakauduttiin usein siten että Ami ja Aku saattoi tehdä jotain keskenään esim. autotallissa, mökillä.. ja Iivo jäi mun kanssa tekemään jotain muuta. Nyt Iivosta tuli isoveli ja hänkin pääsee enemmän miesten juttuihin mukaan kun mä luonnollisesti jään vauvan kanssa.

Se ollaan huomattu tässä kesän aikana että matkustamiseen kolmas lapsi vaikuttaa aika paljon. Vielä mennään 4hengen huoneissa koska Mimmi on näin pieni mutta jossain vaiheessa esim. hotellihuoneen hinta pomppaa mukavasti.. Myös autoon mahtuu huomattavasti vähemmän tavaraa kun takapenkillä on kolme lasta, onneksi meidän autossa on kattokaiteet niin ruvetaan sitten pakkaamaan suksiboksiin :D

Myös oman ajan käsite on muuttunut. Mulle on omaa aikaa sekin kun oon kaksin Mimmin kanssa, silloin on niin ihanan hiljaista. Jotenkin mä tykkään myös tästä erilaisesta yhteenkuuluvuuden tunteesta Mimmin kanssa. Oon rakastunut kaikkiin mun lapsiin heti ja palavasti mutta tämmönen "me tytöt" tunne on kiva.

Poikien kanssa yritän viettää kaksinkeskeistä aikaa päivittäin. Iivon kanssa puuhataan paljon sisällä ja ulkona, Akulla taas on niin kiire kavereiden kanssa että välillä hän kerkeää käydä vain syömässä. Välillä illalla mietitään että pyydetäänkö aiemmin sisälle mutta sitten taas toisaalta tää kesä on niin lyhyt ja pimeinä talvi-iltoina ei pihalla kuulu iltamyöhään naapuruston lapsien iloisia kiljahduksia joten antaa lasten nauttien toistensa seurasta kun leikit sujuu. Iltaisin kyllä aina jutellaan Akun kanssa kun Iivo jo nukkuu, että mitä ovat puuhanneet ja usein luetaan Aku Ankkaa yhdessä. Kun Akukin on mennyt nukkumaan on aikuisten oma hetki. Siitä pidetään kiinni että mitään kotitöitä ei tehdä enää siinä vaiheessa vaan syödään yhdessä iltapala ja katsotaan sarjoja mistä molemmat tykkää.

Olen oikein ylpeä siitä kuinka Aku ja Iivo ovat ottaneet pikkusiskon vastaan. Akulta en odottanutkaan mitään ongelmia mutta Iivo oli vähän semmoinen villikortti. Molemmilla pojilla on lämpimät ja huolehtivat asenteet pikkusiskoa kohtaan ja Iivo kovasti odottaa että Mimmi alkaisi liikkua ja hän saisi kaverin. Veljien mielestä sisko on maailman kaunein tyttö ♥

Sanoisin että tavallaan elämä on melko samanlaista, vielä. Varmasti tehtäisiin enemmän erilaisia juttuja päivisin varsinkin nyt kesällä, vaikka toisaalta, mähän olisin töissä koska mun hoitovapaa olisi loppunut eli ehkä ei tehtäisikään.  Kohta meidän arki muuttuu muutenkin radikaalisti kun Aku aloittaa eskarin. Se tarkoittaa sitä että joka aamu pitää nousta tiettyyn aikaan, hyvästi "mennään fiiliksen mukaan" asenne. Vaikka ollaan aina käyty ahkerasti kerhoissa, niillä kellonajoilla ei ole ollut niiiiin väliä, nyt ei auta kun laittaa kello herättämään..

♥ Nora

Isyysloma loppui, kuinka me selvittiin?

Viikko takana uutta arkea, päivät yksin kolmen lapsen kanssa.  Miltä nyt sitten tuntuu? Hyvältä, kaiken kaikkiaan hyvältä.  Kaikki ei toki ole mennyt ihan niin kuin siellä Strömsöössä mutta hei, eipä mee Strömsöössäkään :D

En muista olenko maininnut että Iivo sai kerhopaikan Akun kanssa samasta ryhmästä? Kaksi viikkoa Iivo on nyt kerhoillut ja hän on luonnollisesti hyvin innoissaan koska tätä on odotettu jo pitkään.  Tämä helpottaa mun arjen pyöritystä sen verran että mun ei ole pakko hosua vastasyntyneen kanssa perhekerhoihin kun Iivokin saa seuraa ja ohjattua puuhaa 2 kertaa viikossa.

Ensimmäisen viikon perusteella uskon että selvitään jatkossakin ihan kunnialla, varsinkin kun kevät tekee tuloaan kovaa vauhtia ja ulos lähteminen helpottuu huomattavasti. Tällä viikolla  ollaan keritty jopa tehdä pääsiäis valmistelujakin ja päästy lenkillekin! Poikien toinen kerhopäivä meni mulla vauvan kanssa ilmavaivoja tuskaillen ja toisena kerhopäivänä taas kerettiin käydä kaupassa ja siivoilla ja vaikka mitä. Hirveästi en halua sopia etukäteen menoja vaan mennään fiiliksen mukaan. Onneksi pojat leikkii hyvin keskenäänkin ja iltaisin on seuraa naapuruston lapsista. Eli ei ole niin vakavaa jos aamu venähtää pitkäksi tai jäädäänkin vaan omaan pihaan leikkimään.

Vauva on edelleen rauhallinen ja tyytyväinen.  Pikkuisen on vielä ollut masuvaivoja mutta ei edes päivittäin, silloin aina muistan että pitää vieläkin olla tarkkana tuon maitosuihkun kanssa. Tiheän imun kausi on on selkeesti ollut nyt muutaman päivän päällä ja tuntuu että hän syö syömästä päästyään, en kuitenkaan ole kokenut sitä millään tavoin ahdistavaksi tai rajoittavaksi, se nyt vaan kuuluu asiaan.  Tyttö olisi muutenkin mieluiten sylissä ja useimmiten päivällä havahtuu unesta kun laskee esim. sänkyyn.  Hän ei kuitenkaan itke, on vaan yksinkertaisesti hereillä.  Manduca onkin kovassa käytössäVaunuissa pihalla nukkuu onneksi paremmin, yleensä yhdet useamman tunnin unet päivässä. Yöllä pitää saada olla kylkiparkissa, hän nukkuisi varmaan päivät läpeensä jos köllisin vieressä sängyssä:D 

Tällä viikolla mulle on aiheuttanut harmaita hiuksia mun läppäri, se taitaa vedellä viimeisiään. En saa sitä nyt ollenkaan päälle ja kirjoitan siis kännykällä, todella rasittavaa. Nyt mulla on ollut heti ihan hulluna ideoita ja ajatuksia mutta tää kännykkä ei inspiroi millään tavalla kirjoittamaan.. Kyllä tuon vielä varmasti päälle saa kun Amilla on aikaa vähän paneutua mutta pitänee alkaa katsella uutta konetta. Rasittavinta on että en pysty vastaamaan kommentteihin! Tää mun kännykkä ei jostain syystä julkaise mun omia kommentteja, tai varmasti sekin onnistuisi mutta mä en vaan osaa :D

Tässä vielä muutama kuva meidän prinsessasta ❤ Toivottavasti saan pian tietokoneen käyttöön niin sujuu tämä bloggaus vähän jouhevammin :)

Toivottavasti te kaikki vietitte mukavan pääsiäisen. Mulla se meni pitkälti kylkiparkissa prinsessan kanssa, ei paha.

❤ Nora 

Meidän päivä

Usein mulla on ollut tarkoitus tehdä tämmöinen "meidän päivä" postaus mutta vain kerran aiemmin olen saanut aikaiseksi :D Yleensä se kaatuu siihen että en muista ottaa yhtään kuvaa päivän aikana. Nyt kuitenkin muistin, joten tässä on meidän eilinen päivä:

Meidän torstai aamu alkoi 7.30 kun Aku kömpi viereeni sänkyyn. Hetki kerettiin jutella ja halia kunnes Iivo ilmoitti tuttuun "raivokkaaseen" tapaansa olevansa myös hereillä. Iivohan nukkuu nyt edelleen pinnasängyssä meidän siirto yrityksistä huolimatta.. hän ei vaan tahdo ♥ Joten oli pakko  nousta lämpimästä sängystä hakemaan Iivo meidän viereen myös.

Aamuisin pojat katsoo pikku kakkosta ja vien heille aina pienet kulhot hedelmiä sohvalle. Tänään Iivo ilmoitti heti herättyään että sohvalle ja omenaa, saisinko :)

Ulkona näytti olevan nollakeli joten takka päälle! Samalla kun pojat nauttii rennosta aamusta, mä laitan meille aamupalat valmiiksi keittiöön. Normaalisti tänään olisi Akun kerhopäivä mutta koska on syysloma, meillä ei ole mitään varsinaisia suunnitelmia. Ihan kivaa sekin nyt kun pojat on oppineet leikkimään keskenään pelkän nahistelun tilalta.

8.15 Syön yksin aamupalaa keittiössä kynttilän valossa ♥ Eilen illalla hauduttamaani spelttipuuroa ja teetä. Samalla kirjoitan muutaman sähköpostin, kirjoitan pikaisen postauksen aiheesta joka juolahtaa päähän (lapsia ei tehdä vaan saadaan..vai miten se nyt meni?), ja siinä sivussa uitan puhelimeni puurossa..

Pikku kakkonen on loppunut ja pojat siirtynyt leikkimään. Kello onkin jo 9.30 kun he lopulta tulevat aamupalalle, juustosämpylää + kurkkutikkuja ja maitoa. Aamupalan jälkeen pojat haluaa kylpyyn. Meillä on nyt pari viikkoa ollut uusi suihkukaappi jossa on amme samassa, aivan loistava! Nyt pojat mahtuu leikkimään eikä vesi loisku ympäriinsä. Kaapissa on myös valot, radio, tuuletus, hierovia pisteitä, kattosuihku, penkki.. aivan naurattaa istua muuten pimeässä kylppärissä suihkukaapin omassa tunnelmallisessa valossa radion pauhatessa :D Se on oikeastaan tosi kivaa, suosittelen.

Sillä aikaa kun pojat on piiitkässä kylvyssä, mä siivoilen aamun sotkuja, laitan tiskit ja pyykkiä. Sain kaverilta lainaan ison kasan mamma vaatteita ja niiden lajittelu ja kokeilu käy melkein treenistä ;D Iivo tulee kylvystä aiemmin pois ja haluaa leikkiä hämähäkkimiestä, kohta raikuu "olen sankari, olen supersankari!". Kun kysyn "oletko hämähäkkimies?" Iivo katsoo mua kummallisesti ja vastaa "ei, olen Iivo" :D Kerkeän siinä sivussa ihastella myös kuinka kauniisti aurinko aina löytää meidän ikkunoista sisälle vaikka vuodenaika vaihtuu ♥

11.00 Ollaan lopulta ulkona vaatteet päällä, tai pojat on, mä menen hieman perästä ihan vaan koska ne leikkii niin kivasti keskenään jos mä en ole näkysällä :D Tsiikailen ikkunoista mitä ne puuhaa samalla kun teen pikaisen meikin ja laitan hiukset. Tänään on sikälikin erilainen päivä että menen iltavuoroon töihin taas muutaman viikon jälkeen joten Ami tulee töistä aiemmin kotiin poikien kanssa.

11.30 Lähdetään pienelle lenkille meidän Touho-koiran kanssa (joka on kyllä käynyt aamupissalla pensasaidalla jossa naapurinkin koira käy jättämässä viestiä). Aku pyöräilee ja Iivo istuu rattaissa ja huutaa "mennään äiti kovaa!". Matkalla Aku pitää huolen reippaasta tahdista huudattamalla meitä "minne me mennään?" ja me vastataan "lenkille!".

12.45 Minä syön lounaaksi pakasteesta Meksikolaisia pannukasviksia ja pari paistettua kananmunaa. Pojat syövät sitten Amin kanssa koska aamupala venyi niin myöhälle. Heille on eilen illalla valmiiksi tehtyä jauheliha-kastiketta ja nallepastaa jota minäkin otan töihin päivälliseksi.

13.10 Läpsystä vaihto ja kohti työmaata!

21.30 Raahaudun töistä kotiin raihnaisena, ei siksi että työpäivä olisi ollut erityisen rasittava vaan mä nyt olen nykyään tuohon kellon aikaan (ja vähän muutenkin) raihnainen. Onneksi Ami on tehnyt iltapalaa, salaattia ja uunimakkaraa.. nammm.. Samalla kun syödään katsotaan Watsonista päivän salkkarit ja  vaihdetaan kuulumiset. Pojat on olleet mm. pururadalla lenkillä ja laavulla grillailemassa illalla.

22.30 Olen jo syvässä unessa.. ZZZZ..

♥ Nora

Muutoksen kesä

Tämä kesä on ollut meille suuri muutoksen kesä monellakin tapaa. Asutaan ensimmäistä kesää meidän omakotitalossa ja vaikka meillä on ollut pihaa ennenkin, on se ihan eri asia viettää aikaa oman talon pihassa ja hoitaa ihan omaa puutarhaa.

Aku on myös saanut alkaa kulkea pihalla yksin, kun vielä viime talvena saatoin hänet seinän taakse naapuriin leikkimään. Nyt joku kauhistuu, 5v yksin ulkona. Me kuitenkin asutaan hyvin lyhyellä päättyvällä kadulla jonka varrella asuu useita lapsia. Ollaan juteltu säännöistä ja Aku tietää rajat minne asti saa mennä ja missä taloissa kaverit asuu joita sitten saa hakea leikkimään, sisälle ei saa mennä ilman erillistä lupaa. Usein lapset leikkii kadun varressa olevalla nurmialueella joka on "no mans land". Jos Aku taas on jonkun kaverin pihassa, kuulen heidän äänensä koko ajan. Mulla on aina ikkunat auki ja yleensä olenkin Iivon kanssa ulkona ja joskus myös Iivo leikkii isompien kanssa "no mans landillä" jolloin olen tietenkin mukana.

Rantavaatteen Nopo-kangas Sampsukka, saatu.

Aivan mahtavaa kun on kavereita pihapiirissä. Välillä jopa hieman haikean kateellisena katselen kun lapset vääntää menemään tuntikaupalla ja välillä vaan aidalta käydään nappaamassa banaani ja maitolasi kun ei malta tulla syömään :D Sellaisena muistan omankin lapsuuden kesät ja olen sanattoman onnellinen siitä että juuri tämän meille täydellisen talon sijainti on näin täydellinen ja että me onnistuttiin ostamaan tämä niin täydellisellä hetkellä. Tähdet kohdillaan.

Aku on myös oppinut uimaan! Harmi vaan kun uimakelit päättyi kun vasta päästiin vauhtiin, pitää alkaa käydä taas säännöllisesti uimassa.

Paita Sampsukka, saatu.

Muutos on tapahtunut siinäkin että meidän pojat leikkii myös keskenään, pitkiäkin aikoja. Aivan uskomatonta. He rakentavat legoilla, junaradalla ja leikkivät erilaisia roolileikkejä kuten rosvoa ja poliisia tai pokemonia. Iivo on yleensä pokemon jota Aku yrittää napata palloon tai sitten Aku on Ash ja Iivo Pikachu ja he seikkailevat ja taistelevat yhdessä pahiksia eli Rakettiryhmää vastaan.

Paidat Sampsukka, saatu.

Muutos on myös se ettei meillä ole enään pienen pientä taaperoa vaan "iso-poika" joka kulkee isompien lasten mukana melko sujuvasti, ei nuku päikkäreitä ja on kasvattanut itselleen orastavaa itsesuojeluvaistoa.. Vaikka siitäkin huolimatta ei kulu päivääkään ilman kolhuja ja kuhmuja tai kamalia läheltä piti tilanteita.

Paita Sampsukka, saatu.

Elämä siis rullaa eteenpäin ja suunta on hyvä :)  Kuinka teillä? Onko kesän aikana tapahtunut maata mullistavia tai elämää helpottavia ahaa-elämyksiä tai kasvu-spurtteja?

♥ Nora

Mitä meille kuuluu tänään?

Mitä meille kuuluu tänään? No kiirettä! Ajatuksen tasolla kyllä enemmänkin vielä tässä vaiheessa mutta kohta on kuulkaas vipinää. Viikonloppuna päästään aloittamaan uuden kodin remontti ja muutama päivä siitä meillä pitäisi olla jo muutto valmiina. Vähän olen pakkaillut mutta en vielä sillälailla kunnolla, toisaalta se menee niin nopeasti sitten kun vaan pistän tuulemaan.

Tänään kerhon jälkeen koristeltiin Akun kanssa pajun oksia valmiiksi koska mitä lähempänä pääsiäistä ollaan sitä vähemmän on aikaa tämmöiseen pikku puuhasteluun, jäisi vielä koristelematta jos hirveesti vitkuttelisin. Paljon ei olla pääsiäiskoristeluja tehtykkään tänä vuonna mutta vähän jotain, on se lapsille niin tärkeää kuitenkin.

Tälläisiä mukavia röykkiöitä meillä on muutama, ihan mihin vaan ei laatikoita ja pusseja voi meillä kasata kun meillä on tämä suomen nopein Iivo ♥ joka repii, raastaa ja syö kaiken mitä vastaan tulee (no ehkei ihan mutta tajusit pointin?). Alkaa olla jännät paikat muuton suhteen, tavallaan ihanaa ja tavallaan stressaa ihan hirveesti kun tiedän että en voi osallistua niin paljon kuin haluaisin koska tosiaan, Iivoa ei voi ottaa remontin keskelle :/

Verhotkin on jo poissa..

Pääsiäissuunnitelmia meillä ei siis hirveästi ole, vähän pitäisi keretä trullittelemaan ja paljon pitäisi keretä muuttaa + remontoida :D

Minkälaisia suunnitelmia teillä on pääsiäiselle?

Tällä hetkellä ilahduttaa..

Tällä hetkellä minua ilahduttaa..

..Lämmittävä kevätaurinko ja punaiset posket. Pakkasella räystäältä tippuva vesi ja kauniit jääpuikot, ihania pieniä kevään merkkejä.

Lähestyvä muutto, uusi kaunis koti johon olen valinnut jo uuden kauniin lattian..

Työkaverin kutomat upeat villasukat ♥

Pienet nauravat vikkelät pojat (jotka heräsivät aivan liian aikaisin..)

Ajatus kesästä, pitkistä aurinkoisista päivistä omassa pihassa grillaillen ja nauttien

Ostin eilen ensimmäisen mämmin tälle vuodelle, nam!

Tammikuussa varattuun etelän lomaan ei olekkaan enään ikuisuus aikaa, "ainoastaan" pari piiitkää kuukautta  ;D

Suurin osa poikien välikausivaate hankinnoista on tehty ja tämä tarjoushaukka on tyytyväinen hankintoihinsa

Ihanaa alkavaa viikkoa, mikä sinua ilahduttaa juuri nyt?

Kääk, me muutetaan!

No eihän tämä muutto nyt tietenkään yllätyksenä tule kun ottaa huomioon että meidän asunto on jo myyty, mutta me ollaan siis löydetty oikein talo ♥ Ei tarvitse muuttaa väliaikaisesti vuokralle tai muutakaan sähläystä, huh. Meni kyllä aika nappiin tämä homma, tai ei kai kannata huokaista helpotuksesta ennen kuin kaikki tavarat on paikoillaan..?

Tämä talo oli kyllä oikea löytö, sijainti ei voisi olla meille parempi. Uusi koti on melko lähellä tätä meidän nykyistä, se on suojaisassa paikassa mutta silti parin minuutin (tai minuutin!) kävelymatkan päässä ala-asteesta ja päiväkodista, jonka pihapiirissä myös Akun kerho ja tuleva esikoulukin on. Mua vähän jopa hymyilyttää ajatus että ylä-aste ikään päästyään pojat (todennäköisesti) juoksee viime tipassa samalle bussipysäkille mistä äitinsä aikoinaan aina myöhästyi ja bussikuski noukki kärttyisänä kyytiin vähän matkan päästä  ;D

Talossa on kyllä laittamista mutta se on vain pintaa ja onneksi meillä on kokemusta remppa hommista. Saattaapi olla että valtaan ihan uuden aihealueen ja teen muutaman sisustus/remontti aiheisen postauksenkin! Laskelmia on tehty ja nettiä selattu hullun lailla, jos kaikki menee niin kuin pitää ollaan me jo kuukauden päästä remontoimassa ja siitä muutaman päivän päästä muuttamassa sisään uuteen kotiin :)

Kiirettä siis pitää, se aika mikä normaalisti olisi blogi aikaa menee helposti remonttia ja muuttoa suunnitellen. Lupaan kuitenkin käydä löpisemässä välillä kuulumisia ja vähän muutakin.

Hyvää viikonloppua ♥

Viikon positiiviset

Eilisen nurinan jälkeen päätin keskittyä vähän kivampiin asioihin, joten mitkä asiat on olleet menneessä viikossa parhaita?

Maanantai aamuna ei ollut pimeää kun herättiin, jee..

Eräänä kauniina aamuna Iivo heräsi vasta 8.00 joten meillä oli ihanan rauhallinen aamupäivä ja eväsretki pulkkamäkeen.

Meidän asunto meni kaupaksi :)

Mulla oli flunssainen olo mutta se on jo menneen talven lumia.

Ollaan kierrelty ja katseltu taloja ja alkaa hahmottua mitä me meidän tulevalta kodilta tahdotaan..

Viime viikonloppuna kävin kahden vuoden tauon jälkeen TÖISSÄ! Aivan kuin en olisi poissa ollutkaan, kivaa oli :)

Nyt, ihana viikonloppu edessä ja saapi nähdä mitä ensi viikko tuo tullessaan..

Hyvää viikonloppua ♥

Ystävyys juhlat ♥ ja kuulumisia

Olimme poikien kanssa viime perjantaina Setlementti Vestiksen järjestämissä Ystävyys juhlissa. Kaupungintalon leikkipuisto, siis samainen paikka jossa Iivo käy joskus puisto-kerhossa, oli koristeltu kauniisti ystävyys teemaan sopivasti sydämillä ja hempeillä ilmapalloilla. Onneksi sadekkin oli vaihtunut yön aikana vedestä lumeksi joten oli oikein ihana ilma ulko juhliin :D (ketä nyt pieni märkä lumisade haittaa, ei ainakaan lapsia)

Iivohan on oikea pallo-mies, pallo  kuin pallo pysyy hyppysissä ja pallon kuljetus onnistuu niin mailalla kuin jaloilla, uskomaton heppu. Pallonheitto piste oli siis Iivon lemppari :D

Ihan hitti oli ehdottomasti lumen maalaus piste, ilmeisesti sormivärejä oli jatkettu vedellä(luulisin) ja siveltimellä sai maalata lumipalloja, lumikakkuja, lumiukkoja, mielikuvitus vaan rajana. Aku viihtyi tässä puuhassa pitkään, Iivoa ohjasin ovelasti muihin puuhiin..

Viime viikko ja tulevatkin viikot saattaa olla vähän haipakkaa kaikkien muutto suunnitelmien jne. kanssa että älkää ihmetelkö jos ei musta yhtäkkiä muutamaan päivään kuulu mitään, täälä ollaan halusitte tai ette ;D

Meidän koti kerkesi olla muutaman päivä myynnissä ja nyt näyttäisi siltä että uusi omistaja on löytynyt joten meillä on tiedossa aktiivista uuden kodin etsintää ettei jäädä kodittomiksi! Heh, tuskin sentään mutta jos ei sopivaa, ei, ei sopivaa vaan täydellistä uutta kotia pian löydy saattaa olla että pitää mennä hetkeksi vuokralle. Nyt olisi tarkoitus ostaa koti piitkäksi pitkäksi aikaa joten ei auta hosua. Elämme jännittäviä aikoja..  ;)