lauantai 2. toukokuuta 2015

Veljekset kuin ilvekset

Kun mä täs kattelen noita meidän poikia ei voi kuin ihmetellä. Ihania hassuja poikia. Kuinka ne voi olla niin erilaisia mutta niin samanlaisia? Kun saatiin tietää rakenneultrassa että toinen poika on tulossa, olin aika tyytyväinen. Ei sillä etteikö oma tyttö olisi mahtavaa, mutta ajattelin että huh, tuttu juttu! No tavallaan..

Tietyt jutut on molemmilla ihan samoja, ja onhan niissä samaa näköö! Vaikka toisaalta kun tarkkaan katselen en enää edes näe yhtäläisyyksiä. Kasvojen pääpiirteet ovat erilaisia mutta kuitenkin kokonaisuus on samankaltainen. Ihmeellistä!

Akussa alusta asti pisti silmään hiukset ja tietenkin valloittavat hymykuopat. Taisin sanoa äitilleni puhelimessa heti syntymän jälkeen että "hymykuopat, mä en ees tajunnu tilata niitä". Olin vitsaillut että "tilaan" kiltin ja hyvin nukkuvan lapsen jolla on paljon hiuksia..eipä paljon metsään mennyt. Aku on aina ollut sopuisa luonne, naurava, ystävällinen,reipas, sosiaalinen jne... Synnärilläkin pari kertaa vähän kitisi, pelkäsin hirveästi että jos se itkee niin mitä mä teen! Aku oli varmaan 3kk kun itki jostain syystä vähän kauemmin, ehkä 15min. Me oltiin molemmat aivan paniikissa että mitä sille pitää tehdä? Siihen asti oli aina tissi auttanut  :D

Akulilli ♥

Iivo kun syntyi ensi vaikutelma oli että apua! Sehän on aivan sama vauva. Vaikka tuntuikin hirmu pieneltä ja kuvistakin huomaa että näköjään 465g eroa painossa näkyy. Iivo ei rääkäissyt edes synnyttyään, ensin se kyllä johtui siitä että Iivolla oli napanuora kaulan ympäri. Mutta sittenkään kun sain Iivon rinnalle, ei mitään, pienen pientä yninää ja alkoi heti syödä tissiä. Iivo oli hereillä 4tuntia ja söi siitä ehkä 3 ja puoli tuntia! Kävin vain suihkussa ja Iivo punnittiin ja mitattiin. Saatiin olla synnytyssalissa koko aika omassa rauhassa, ei tainnut olla kiireitä. Kysyin kätilöltä että onko tää ihan normaalia ja se vastasi että "kai...ei kyllä oo ennen tullut vastaan". Iivo oli pikkuvauva aikana vielä rauhallisempi kuin isoveli, helpolla päästiin. Sitten sieltä alkoikin kuoriutua oikein pikku-persoona. Iivo on selvästi huumorimiehiä ja löytyy pilkettä silmäkulmasta. Taitaa olla hitusen temperamenttisempi kuin Aku, ehkä tulee siinä äitiinsä... 

Iivolilli♥


Kun pojat kasvaa, eroavaisuudet tulee varmasti vielä selvemmin esiin. Mutta kyllä näkee että samasta puusta veistetty ♥


2 kommenttia:

  1. Voi että ompas sulla kiva blogi! :) Erityisen kivaa on se, että teiltäkin löytyy Iivo-poika, meiltäkin! :)

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos paljon :) Mä kans innostuin kun löysin sun blogin ja huomasin että teiltäkin löytyy Iivo :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥