keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Itsekäs(kö)

Oon harrastanut pientä itsetutkiskelua. En oo pitänyt itteeni mitenkään itsekkäänä vaan oikeastaan ihan hyvänä tyyppinä, autan muita jos voin. Mulla on ollut plan kummi jostain päin maailmaa muutaman vuoden. 19 vuotiaan Noran intoa pikkusen latisti se että mun kummipoika oli 16 vuotias.. Odotin tietty jotain semmoista mitä niissä mainoksissa näkee, ihan kuin sillä olisi ollut väliä.. Mutta kirjoittelu into kyllä tyssäsi siihen ensimmäiseen, olin jo mielessäni kuvitellut meneväni käymään ja kaikkea.. Vaikka tuskin olisin kuitenkaan mennyt vaikka kummilapsi olisi ollut kuinka pieni ja söpö.

Ennen soittelin myös kaikenmaailman konsertteihin missä kerätään rahaa ja annoin (no sitä mä teen edelleen) kolikoita keräyksiin. Mutta kyllä nyt kun eilen illalla aloin miettimään niin aika pientä tää mun osallistuminen on. Viime vuonna kyllä veimme tavaraa ja ruokaa/herkkuja paikallisen lähimmäisyhdistyksen joulu keräykseen ja siihen on aikomus osallistua tänäkin vuonna. Mutta riittääkö se? Vai onko jotain "minimiä" hyväntekeväisyydelle? Voiko tehdä liian vähän kun kerta tekee jotain, tai toisaalta voiko tehdä tarpeeksi kun aina on joku joka vielä tarvitsee apua. Tiedän että voisin tehdä enemmän, haluaisinkin löytää jonkun tavan tehdä hyvää ilman että se kuormittaa mua liikaa. Oon siis kai kuitenkin itsekäs?

Mun oli ennen tosi vaikee sanoa ei, se oli stressaavaa. Kun rupesin odottamaan Akua päätin että keskityn enemmän omaan napaan. Nyt tuntuu että oon keskittyny tarpeeksi siihen omaan napaan, alkaa olla oma tontti hallussa. Jos seuraavaks jotain yhteishyödyllistä..Hitto, mä en oo vieny edes kissataloon mitään moneen vuoteen! Nyt niskasta kiinni ja koitan keksiä jonkun mulle mielekkään tavan ja kohteen tehdä jotain tai ees antaa rahaa jos ei muuta.

Entäs te? Harrastatteko hyväntekeväisyyttä? Jos, niin kuinka? Rahaa vai aikaa, tai jotenkin muuten?

p.s. lasketaanko hyväntekeväisyyteen se kun vie vanhoja (hyviä) vaatteita keräykseen ;D

16 kommenttia:

  1. No et ole itsekäs, muuta kuin hyvällä tapaa vaan :) Mää tiiän <3

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo kummipoika-tapaus. :D Nykyään en tee ihan hirveästi hyväntekeväisyyden eteen, ja enemmän kyllä pitäisi. Minun teot keskittyy lähinnä noihin tavara- ja rahalahjoituksiin. On kuitenkin tärkeää, että tekee jotain, vaikka paljon pystyisikään osallistumaan. Blogin kautta voisin kyllä osallistua johonkin hyväntekeväisyyskampanjaan, jos sellainen tulisi vastaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, joku blogin kautta tapahtuva kampanja sais kyllä mutkin innostumaan :) ja onhan kaikki pienikin oikeasti tärkeää.

      Poista
  3. Mä oon niin skeptinen luonteeltani enkä helpolla usko ihmisistä hyvää, että teen hyvää vain kun varmasti tiedän mihin se lahjoittamani raha/tavara/mikälie menee. Kysyit että teetkö liian vähän hyvää tai onko sille edes minimiä tai maksimia. Mun mielestä jokaisella on oma miniminsä ja maksiminsa. Kukin määritelkön sen omalle itselleen sopivaksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ei kai sitä voi hampaat irvessä tehdä hyvää toisille :D

      Poista
  4. Mä en voi uskoa että olisit itsekäs! <3

    Me lahjoitamme joulukorttirahat tänäkin vuonna jhyväntekeväisyyteen. :)

    VastaaPoista
  5. Mä teen vapaaehtoishommia (lähinnä vanhempaintoimintaa) ja lahjoitan meille pienet/tarpeettomat vaatteet joko suoraan tarvitseville/ UFFin laatikkoon. Lipaskeräykset jne kierrän kaukaa, tosin harvoinpa lompakossa rahaa on, kun on vain muovikortti...

    Paljon varsinaista hyväntekeväisyyttä enemmän panostan sitten ihan päivittäiseen ihmisten kohtaamiseen, mulla on aikaa avata ovia, tervehtiä, kiittää, tarjota apua tien päällä jne. Sitä sellaista mitä toivoisi jokaisen tekevän, ja mistä jää kaikille hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo ihmisten kohtaaminen arjessa, siihen mäkin yritän panostaa ja opetan lapsillekkin. Me tervehditään ja jutellaan kaikenmoisten ihmisten kanssa :) Ei saa aliarvioida hymyn ja ystävällisten sanojen voimaa.

      Poista
  6. Mielenkiintoinen aihe. :) Et missään tapauksessa ole itsekäs jos et ole kerennyt auttamaan muita. Tulee aika kun sinulla on huomattavasti paljon enemmän vapaa-aikaa kuin nyt ja sitten voit miettiä miten sen ajan käytät!! Nyt sinun tärkein tehtävä on olla hyvä äiti.. näin minä ainakin yritän ajatella <3

    Luin jostain jenkkimainoksesta, että ihmiselle tulee hyvä mieli kun tekee vähintään 100 tuntia hyväntekeväisyyttä vuodessa. Håhåå.. Näihin tunteihin en itse todellakaan pääse, mutta pyrin auttamaan erinäisiä keräyksiä lahjoittamalla rahaa ja samoiten kuin te lahjoitamme myös joulun alla lahjoja ja tavaraa niitä tarvitseville. Onko se riittävästi? En tiedä - mutta ainakaan nyt en pysty parempaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah :D tuskin mikään tietty tuntimäärä on ratkaisu, kukin omien voimien mukaan,niin se varmaan on :)

      Poista
  7. Kiva blogi sulla, jäin lukijaksi! Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Sä et kyllä missään nimessä vaikuta yhtään itsekkäältä persoonalta! Ja mitä tässä kerroit niin autathan sä vaikka kuinka paljon (enemmän kuin mä). Mäkin oon miettinyt että jotain pitäisi tehdä ja kantaa oman korteni kekoon mutta mitämitämitä.. Noihin tekstiviesti hyväntekeväisyys juttuihin oon laittanut rahaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nea <3 Pitäisi kyllä keksiä joku kohde mikä innostaisi tekemään muutakin kuin antamaan rahaa, musta ainakin tuntui että olisi kiva tehdä jotain konkreettista :) vaikka ainahan raha tarpeeseen varmasti menee.

      Poista

Kiitos kommentista ♥