maanantai 1. kesäkuuta 2015

Se kuuluisa oma aika

Mä oon ehdottomasti sitä mieltä että myös pienten lasten vanhemmat tarvitsevat omaa aikaa. Mutta mitä se oma aika sitten on, riippuu tietenkin ihan ihmisestä. Mä oon aika huono pitämään sitä omaa aikaa. Kyse ei oo siitä että siihen ei olis mahdollisuutta. Nytkin Ami houkutteli mua viikkotolkulla että etkö sä nyt haluais tehdä jotain yksin. No lopulta sitten sain siskon kanssa sovittua että mennään kahdestaan mökkeilemään. Onneksi meillä molemmilla on miehet jotka osaavat olla lasten kanssa yksinkin, yötäkin. Tiedän että Ami myös haluaa olla lasten kanssa yksin välillä, ilman että mä huseeraan siinä seassa aina  :D  

Mutta sillälailla pienemmässä mittakaavassa omaa aikaa. Käyn ehkä pari kertaa kuussa yksin vaikka kaupassa, shoppailemassa, kirppari kierroksella tms. Jotenki ei vaan tuu lähdettyä yksin. Mä oon (ihan omasta halusta) tosi tiiviisti lasten kanssa ja mä tykkään että iltasin kun Amikin on kotona että vietetään aikaa perheenä. Ami käy pari kertaa viikossa salilla, mun liikunta hoituu lasten kanssa (kävely,hölkkä). Joskus viikonloppuna käyn koiran kanssa lenkillä ilman lapsia.  

Tään hima nysväilyn vastapainoksi tulee kyllä välillä semmonen olo että nyt vaan aikusta seuraa. On ihana kun ei tartte hosua nukkumaan koska pitää herätä aina aamu viiden ja seitsemän välissä. On ihana kun saa aamulla nukkua ja syödä rauhassa. Sitten onkin kyllä jo ikävä kotiin. Ennen Iivon syntymää Aku kävi ehkä parin kk välein yökylässä isovanhemmilla ja silloin käytiin Amin kanssa yleensä mökillä ja usein meillä oli omia kavereita mukana. Kyllä Aku vieläkin käy yökyläilemässä tasaisin väliajoin koska se on tärkeää yhteistä aikaa isovanhempien kanssa. Nyt ollaan käyty vasta kerran yhdessä Amin kanssa mökillä ilman lapsia, Iivo oli kevät talvella yhdessä Akun kanssa mummin ja paapan luona yökylässä. Pääsin mäkin moottorikelkkailemaan ja nauttimaan talvisesta saaristosta. Ollaan sovittu Amin kanssa että nyt kahden pienen lapsen kanssa on helpompi että toinen menee ja toinen jää kotiin lasten kanssa. Mutta kyllä nyt kesällä pitää päästä kerran yhdessä ilman lapsia mökille, onneksi on mummoja ja paappoja  :)

Tällänen tyyni meri vois kuvastaa sielun maisemaa kun oma aika ja perhe aika on balanssissa  :)
Kuinka muilla? Onko oma aika ja perhe aika balanssissa? Kuinka vietätte omaa aikaa?

5 kommenttia:

  1. Kyllä se vaan on tärkeää se oma aika! Mä yritän käydä jumpalla edes kerran viikossa, yleensä kaksi. Ne on mulle tietysti liikunnan kannalta tärkeitä, mutta myös justiinsa sen kannalta, että saa hetken lepuuttaa hermoja ja automatkalla vaikka kuunnella täysiä musiikkia jos hyvä laulu osuu kohille:D

    Mä en oo vielä uskaltanu/saanu tilaisuutta olla yötä erossa, mutta syksyllä ois tarkotus kun on kolmikymppiset:) Uskon kyllä, että poitsu pärjää, pitäis nyt vaan harjotella nukuttamaan ilman imetystä..t. Johanna

    VastaaPoista
  2. Mä kans luukutan musaa niillä mun kirppis reissuilla :D Hyvin se menee kun on turvallinen tuttu hoitaja :) tietty kaikki lapset on erilaisia, meillä on molemmat nukahtanu ja nukkunu ja syöny ku enkelit, tai sitte meille valehdellaan ;)

    VastaaPoista
  3. On oma aika vaan tärkeetä <3 Mitä se sitten kellekkin on, jumppa pari kertaa viikossa, kaupassakäynti, mökkireissu, kreisibailaus kerran vuodessa :D <3
    Oon aika huono ottamaan omaa aikaa arkena, yleensä kuitenkin väh kerran viikossa poistun kotoota yksin :D Joskus lenkille, joskus kirpparille tms. Muutama kerta vuodessa tulee lähdettyä joko mökille lataamaan akkuja, tai keksitään jotain muuta aikuisten kivaa :)

    VastaaPoista
  4. Oma aika on minusta tosi tärkeä osa arkea. Meillä lapset ovat hoidossa melko usein isovanhempiensa luona. Kehtaako myöntää että keskimäärin ehkä joka toinen viikko. Välillä yökylässä, välillä vain illan. Me yritämme kummatkin harrastaa liikuntaa useamman kerran viikossa ja uskon siihen, että lapsilla on kivempaa leikkiä isovanhempien kanssa kuin hengailla kuntosalien lastenhuoneessa. :) Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat huomaan myös, että "uskallamme" ottaa enemmän kahdenkeskeistä aikaa.. Tämän kuun lopussa lähdemme ekaa kertaa ulkomaille muutamaksi yöksi ihan kahdestaan!! :D

    VastaaPoista
  5. Aku kyllä käy myös leikkimässä noin pari kertaa kuussa mummin ja paapan luona yleensä muutaman tunnin. Mutta Iivohan on sitten mun seurana :D Erityisesti tärkeitähän nuo kyläilyt on tietty Akulle vaikka ei sitä omaa aikaa mulle/meille. Ehkä nyt kun vauva vuosi on ohi niin Iivonkin helpommin luovuttaa hoitoon :) Muuten vietetään paljonkin aikaa isovanhempien kanssa niin tuttuja kyllä ovat ja varmasti jäisi Iivokin mielellään, missä muualla saa niin jakamatonta huomiota :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ♥